Tämä aihe on myös nähtävänä samannimisellä videolla.

Varmasti jokainen ihminen jossakin vaiheessa miettii omaa elämäänsä ja sen rajallisuutta. Saattaa nousta ajatuksiin se mitä on kuoleman jälkeen. Vai onko mitään. Onko olemassa taivas ja helvetti?

Raamattu puhuu paljon viimeisestä tuomiosta. Tuo käsitä on hyvin pahaenteinen.

"Puolisoni jäi kiinni pettämisestä. Hän ei ole ollenkaan katuvainen vaan kehuu toista henkilöä, että minun pitäisi hyväksyä hänet, koska on hänelle niin tärkeä ihminen. Hän myös syyttää ainoastaan minua....."

Tämänkaltaista voimme lukea keskustelupalstoilta. Ihmiset tekevät vääriä tekoja, mutta eivät kadu tekojaan, eivät ole katuvaisia. Katumattomuudesta onkin kyse langettavalla tuomiolla.

Käsittelen viimeisen tuomion toista vaihetta eli kadotustuomiota, langettavaa tuomiota. Edellisellä videolla keskityin tuomion ensimmäiseen vaiheeseen, eli vapauttavaan tuomioon.

Jumala tulee tuomitsemaan jokaisen ihmisen oikeudenmukaisesti, vaikka he eivät pääse ikuiseen elämään taivaaseen. Oikeudenmukaisuudessa ei ole enää armoa.  Armo oli vaikuttimena vapauttavan tuomion saaneille. Jumalan oikeudenmukaisuus pohjautuu Hänen lakiinsa. Tämä laki on ilmituotu Raamatussa.

Koko Raamattu on Jumalan tahdon ilmaus siitä, miten meidän ihmisten pitää elää periäksemme ikuisen elämän.

Joh. 3:16-18. Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.  17. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.  18. Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen.

Näissä Johanneksen evankeliumin sanoissa onkin jo kiteytetty se perustotuus, joka johtaa ihmisen joko pelastukseen tai kadotustuomioon.

Jumala ei ole lähettänyt poikaansa Jeesusta tähän maailmaan tuomitsemaan ja kadottamaan ihmisiä, vaan päin vastoin pelastamaan.

Usko tähän Jumalan hyväntahtoiseen tekoon johtaa pelastuksen tielle. Epäusko ja armon hylkääminen johtaa kadotukseen. Kadotukseen siksi, että ihminen ei ole uskossa hyväksynyt  ja vastaanottanut Jumalan hyväntahtoista tarjousta pelastukseen.

Matt. 12:30-32. Joka ei ole minun kanssani, se on minua vastaan; ja joka ei minun kanssani kokoa, se hajottaa.  31. Sentähden minä sanon teille: jokainen synti ja pilkka annetaan ihmisille anteeksi, mutta Hengen pilkkaamista ei anteeksi anneta.  32. Ja jos joku sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, niin hänelle annetaan anteeksi; mutta jos joku sanoo jotakin Pyhää Henkeä vastaan, niin hänelle ei anteeksi anneta, ei tässä maailmassa eikä tulevassa.

Jumalan armotarjouksen hylkääminen, eli Kristuksen veren evankeliumin hylkääminen johtaa siihen ainoaan syntiin, jota ei anneta anteeksi.

On synti Pyhää Henkeä vastaan jos hylkäämme Pyhän Hengen kutsun hyväksyä Kristuksen sijaiskuolema meidän syntiemme sovitukseksi.

MIKSI JEESUKSEN ROOLI ON NIIN RATKAISEVA PELASTUKSEN TAI KADOTUKSEN KANNALTA?

Ap.t. 4:12. Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman."

Jeesus Kristus on ainoa tie Isä Jumalan luo. Mitään muuta pelastustietä ei ole olemassa. Vain Pyhä Henki voi kirkastaa Kristuksen sielulle eläväksi todelliseksi hyväksi ystäväksi, jolla on hyvä tahto syntistä kohtaan.

Itse asiassa kadotustuomio oli lausuttu jo ennenkuin ensimmäinen ihmispari ole edes langennut syntiin.

1 Moos 2:15-17. Ja Herra Jumala otti ihmisen ja pani hänet Eedenin paratiisiin viljelemään ja varjelemaan sitä. 16. Ja Herra Jumala käski ihmistä sanoen: "Syö vapaasti kaikista muista paratiisin puista, 17. mutta hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman."

Ensimmäinen ihmispari joutui koetteelle tottelevatko he Jumalan sanaa vai pettäjän sanaa. He epäonnistuivat ja suostuivat saatanan viekoitukseen ja söivät kielletyn hedelmän. Tämä johti koko ihmissuvun synnin alaisuuteen ja iankaikkisen kuoleman vallan alle.

Tämän kadotustuomion kumoamiseksi Jumala laati pelastussuunnitelman ja sen tähden on usko Kristuksen sijaiskuolemaan ja kuoleman voittamiseen niin ehdoton edellytys pelastukseen kuoleman vallan alaisuudesta.

Vakavaa on kuolla, mutta paljon vakavampaa on elää. Me joudumme vielä kohtaamaan elämämme jokaisen ajatuksen, sanan ja teon.

Millaisiksi muovaamme itsemme koetusaikanamme, sellaisiksi meidän on jäätävä koko ikuisuudeksi. Kuolema hajottaa ruumiimme, mutta se ei muuta luonnettamme. Kristuksen takaisintulo ei myöskään muuta luonnettamme; se vahvistaa sen ainoastaan muuttumattomaksi ikuisiksi ajoiksi.

JA SYNNIN VALLAN ALAISEN IHMISEN LUONTEESSA OMANSA.

Nämä sotivat toisiaan vastaan.

Luettelo, jossa esitän sellaisia luonteenpiirteitä, jotka estävä ihmisen pääsyn uudesti luotuun ikuiseen valtakuntaan. Nämä luonteenpiirteet ovat tyypillisiä ns. luonnolliselle ihmiselle, uudestisyntymättömälle ihmiselle.

Perus ominaisuus luonteessamme, josta kaikki muu saa voimansa on ITSEKKYYS.

Se alla on neljä kategoriaa:

AHNEUS, KUNNIANHIMO, KATEUS JA HILLITTÖMYYS.

AHNEUTEEN sisältyy seuraavia ominaisuuksia, vääryys, varkaus, ryöstö, petos ja saituus.

KUNNIANHIMOON liittyy  ylpeys ja tuhlaus

KATEUTEEN liittyy  pahuus, viha ja kateus

HILLITTÖMYYTEEN liittyy irstaus, haureus ja aistillisten halujen hemmottelu.

Sanotaan että on kolme voimaa, jotka pyörittävät maailmaa.

Rahanhimo, vallanhimo ja lihanhimo eli seksi.

Onko Jeesuksella jotakin sanomista näihin kolmeen voimakkaaseen himoon?

Rahanhimo: Matt. 16:26. Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi sielullensa vahingon? Taikka mitä voi ihminen antaa sielunsa lunnaiksi?

Vallanhimo:  Matt. 20:25-27. Mutta Jeesus kutsui heidät tykönsä ja sanoi: "Te tiedätte, että kansojen ruhtinaat herroina niitä hallitsevat, ja että mahtavat käyttävät valtaansa niitä kohtaan.  26. Näin älköön olko teillä keskenänne, vaan joka teidän keskuudessanne tahtoo suureksi tulla, se olkoon teidän palvelijanne,  27. ja joka teidän keskuudessanne tahtoo olla ensimmäinen, se olkoon teidän orjanne;

Lihan himot: Matt. 15:19-20. Sillä sydämestä lähtevät pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, haureudet, varkaudet, väärät todistukset, jumalanpilkkaamiset.  20. Nämä ihmisen saastuttavat; mutta pesemättömin käsin syöminen ei saastuta ihmistä."

Ihminen luonnollisessa kääntymättömässä tilassaan ei viihtyisi taivaassa, sillä siellä vallitsevat aivan toisenlaiset lait.  Taivas muodostuisi hänelle helvetiksi 

Luen 1 Kor. 13:1,2 ja 4-8 ja 13. Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.  2. Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi.---  4. Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile,  5. ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa,  6. ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa;  7. kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii.  8. Rakkaus ei koskaan häviä; mutta profetoiminen, se katoaa, ja kielillä puhuminen lakkaa, ja tieto katoa.---13. Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus.

Todellakin. Rakkaus ei voi puhtaana sisältyä itsekkään omaa etuaan ajavan ja himojensa vallassa elävän ihmisen sydämeen ja sellaisiahan me luonnostamme olemme. Meidän vanha Aatamimme.

Ilman Pyhän Hengen aikaansaamaa uudesti syntymistä me jäämme ikuisiksi ajoiksi oman langenneen luontomme vangeiksi.

Jer. 13:23. Voiko etiopialainen muuttaa ihonsa ja pantteri pilkkunsa? Yhtä vähän te voitte tehdä hyvää, te pahantekoon tottuneet.

2 Tim. 2:1-5. Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja. 2. Sillä ihmiset ovat silloin itserakkaita, rahanahneita, kerskailijoita, ylpeitä, herjaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, epähurskaita, 3. rakkaudettomia, epäsopuisia, panettelijoita, hillittömiä, raakoja, hyvän vihamiehiä, 4.pettureita, väkivaltaisia, pöyhkeitä, hekumaa enemmän kuin Jumalaa rakastavia; 5. heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman. Senkaltaisia karta.

Raamattu antaa hyvin lohduttoman kuvauksen näiden viimeisten päivien ihmisten luonteenlaadusta. Valitettavasti myös meidän uskoa tunnustavien osalta, kun sanotaan, että heillä on "jumalisuuden ulkokuori", mutta sydän ja mieli ovat kääntymättömät syntisen vanhan Aatamin tilassa.

LANGETTAVASSA TUOMIOSSA ei ole armoa, on vain laki.

Mittapuu tuomiolla on pyhä Raamattu, Jumalan tahdon ilmaus. Jumalan tahto on se, että me uskomme Jeesukseen, sillä ei ole pelastusta missään muussa nimessä taivaan alla.

Jos hylkäämme Jumalan armon Jeesuksessa, niin jäämme lain alaisuuteen ja laki tuomitsee meidät kadotukseen.

TARKASTELEN SEURAAVAKSI RAAMATUN KRONOLOGIAN MUKAISESTI milloin ja miten langettava tuomio tulee tapahtumaan.

Tuhatvuotiskausi alkaa Kristuksen toisen tulemuksen yhteydessä. Silloin,

-Vanhurskaat ovat nousseet taivaaseen ja ovat perineet kuolemattomuuden. Elossa olevat jumalattomat kuolevat ja jumalattomina kuolleet jäävät hautoihinsa.

Millaisessa tilassa maa on tuhatvuotiskauden aikana? Maan päällä ei ole yhtään elossa olevaa ihmistä. Maa on elottomassa tilassa. Saatana riivaajahenkineen on yksin sidottuna  olemaan maan päällä. Hänet on sidottu olosuhteiden kahleilla, koska hänellä ei ole yhtään ihmisolentoa jota voisi kiusata ja villitä.

Tuhatvuotiskauden aikana kaikki pelastetut pyhät ovat taivaassa Jumalan tykönä ja he osallistuvat jumalattomien tuomitsemiseen.

 Taivaassa on valtaistuimia, ja Jeesus ja lunastetut pyhät istuivat niille, ja pyhät hallitsivat Jumalan kuninkaina ja pappeina. Yhdessä kansansa kanssa Kristus tuomitsi juma­lattomat kuolleet vertaillen heidän tekojaan lakikirjaan, Jumalan sanaan, ja ratkaisten kunkin kohtalon sen mukaan, mitä kukin oli ruumiissaan tehnyt.

Sitten he mittasivat jumalattomille heidän kärsittäväkseen tulevan osan heidän tekojensa mukaan. Se kirjoitettiin heidän nimiensä koh­dalle kuoleman kirjaan. Jeesus ja pyhät tuomitsivat myös Saatanan ja hänen enkelinsä, riivaajahenget, joita moni erehtyy pitämään vainajien henkinä. Spiritistiset, henkivaltojen ilmestykset ja kokemukset pettävät tuhansia myös kristillisissä piireissä.

Saatanan rangaistus oli oleva paljon suurempi kuin niiden, jotka hän oli pettänyt. Hänen rangaistuksensa oli ylittävä muiden rangaistukset, niin ettei niitä voida ollenkaan verrata toisiinsa. Senkin jälkeen kun kaikki hänen eksyttämänsä uhrit olivat menettäneet hen­kensä, Saatanan oli vielä elettävä ja kärsittävä kauan aikaa.

Jumalan profeetta Johannes sanoo: »Ja minä näin suuren, valkean valtaistuimen ja sillä istu­vaisen, jonka kasvoja maa ja taivas pakenivat, eikä niille sijaa löytynyt. Ja minä näin kuolleet, suuret ja pienet, seiso­massa valtaistuimen edessä, ja kirjat avattiin; ja avattiin toinen kirja, joka on elämän kirja; ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mu­kaan.» Ilm. 20: 11, 12.

Niin pian kuin muistokirjat avataan ja Jeesus luo kat­seensa jumalattomiin, he ovat tietoisia jokaisesta elämänsä aikana tekemästään synnistä. He huomaavat selvästi, missä heidän jalkansa poikkesivat puhtauden ja pyhyyden tieltä ja tarkalleen, miten paljon ylpeys ja kapinoiminen olivat saattaneet heidät rikkomaan Jumalan lakia. He näkevät selvästi viettelevät kiusaukset, joihin heitä kiihottivat syn­nistä nauttiminen, siunaukset, jotka he olivat käyttäneet väärin, armontarjoukset, jotka he uppiniskaisella ja katu­mattomalla sydämellään torjuivat luotaan — kaikki ilmes­tyvät heidän eteensä ikäänkuin tulikirjaimin kirjoitettuina.

He tulevat silloin huomaamaan, että Kris­tus ottaa kärsivän kansansa asian omaksi asiakseen, ja he tuntevat Hänen omien sanojensa voiman: »Kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.»

Matt. 25: 40.

Tuomioistuimen edessä

Koko jumalaton maailma seisoo Jumalan tuomioistuimen edessä syytettynä suuresta valtiorikoksesta taivaan halli­tusta vastaan. Kukaan ei ole puolustamassa heidän asiaansa. Heillä ei ole millä puolustautua. Heille langetetaan ikuisen kuoleman tuomio.

Kaikille selviää nyt, ettei synnin palkka ole ylevää va­pautta ja itsenäisyyttä eikä iankaikkista elämää, vaan or­juutta, perikatoa ja kuolemaa. Jumalattomat huomaavat, mitä ovat menettäneet kapinallisella elämällään. He ylen­katsoivat kirkkauden ylenpalttisen ja iankaikkisen arvon heille sitä tarjottaessa.

Mutta miten toivomisen arvoiseksi se nyt osoittautuukaan! Kadotettu sielu huutaa: »Kaiken tämän olisin voinut saada, mutta minä torjuin sen kauas luotani. Oi sitä selittämätöntä sokeutta! Rauhan, onnen ja kunnian olen vaihtanut kurjuuteen, häpeään ja epätoivoon.»

Kaikille selviää, että heidän sulkemisensa pois taivaasta on oikeudenmukainen. Eläessään he sanoivat: »Emme halua tätä Jeesusta hallitsemaan meitä.»

Jumalattomat saavat palkkansa maan päällä. He »ovat oljenkorsia; ja heidät polttaa se päivä, joka tuleva on, sanoo Herra Sebaot». Mal. 4: 1. Toiset tuhoutuvat yhdessä het­kessä, kun taas toiset kärsivät monta päivää. Kaikki saavat tekojaan vastaavan rangaistuksen. Vanhurskaiden synnit on siirretty Saatanan, pahuuden alkuunpanijan, kannetta­vaksi, jonka täytyy kärsiä heidän rangaistuksensa. Niin ollen hänet pannaan kärsimään, ei ainoastaan oman kapi­nansa tähden, vaan kaikkien niiden syntien tähden, jotka hän on saanut Jumalan kansan tekemään.

Hän tulee saa­maan paljon suuremman rangaistuksen kuin ne, jotka hän on pettänyt.

Lopul­takin jumalattomat tuhoutuvat kuluttavassa tulessa, sekä juuri että oksat — Saatana on juuri ja hänen seuraajansa oksat. Jumalan oikeudenmukaisuus on tullut tyydytetyksi, ja pyhät yhdessä enkelijoukon kanssa sanovat ääneen: »Aamen.»

Maanpiirin peittyessä Jumalan koston tuleen vanhurs­kaat ovat pyhässä kaupungissa hyvässä turvassa. Joilla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa, heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa. (Ilm. 20: 6.) Samalla kun Jumala on kuluttavainen tuli jumalattomille, Hän on aurinko ja kilpi kansalleen.  (Ps. 84: 12.)

Kun kaikki synnin jäljet ja syntiset ihmiset ja saatana riivaajineen on poltettu Jumalan iankaikkisessa puhdistavassa tulessa Jumala luo maailman uudelleen Eedenin puutarhan kaltaiseksi. "Minä näin uuden taivaan ja uuden maan. Ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa olivat kadonneet, eikä merta ollut enää. Näin, kuinka pyhä kaupunki, uusi Jerusalem, laskeutui taivaasta Jumalan luota juhla-asuisena, niinkuin morsian, joka on kaunistettu sulhasta varten." (Ilm. 21:1, 2.)

Pelastetut ovat tuossa uudessa Jerusalemissa, eräänlaisessa taivaallisessa avaruusaluksessa, joka tuo heidät takaisin Maaplaneetalle.

"Ja minä kuulin valtaistuimen luota voimakkaan äänen, joka sanoi: Katso, Jumalan asuinsija ihmisten keskellä! Hän asuu heidän luonaan, ja heistä tulee hänen kansansa. Jumala itse on heidän luonaan'" (jae 3).

Jumala asuu kansansa kanssa tässä uudessa Jerusalemissa! Hän muuttaa synnin turmeleman maailmamme oman valtaistuimensa mahtavaksi korokkeeksi.

ONKO SIELU KUOLEMATON. ONKO HELVETIN TULI IKUISESTI ROIHUAVA LIEKKI JOSSA ONNETTOMAT SYNTISET KITUVAT KAUTTA LOPPUMATTOMIEN IKUISUUKSIEN?

Ilmestyskirja luku 20:14-15

14. Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi. 15. Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen.

Tämän mukaan tästä maapallosta tulee helvetin tulimeri, kun tuli lankeaa taivaasta kuluttaakseen jumalattomat. Siinä kadotukseen joutuvat saavat rangaistuksensa tekojensa mukaan (Ilm. 20:13). Ongelmallinen teksti tässä yhteydessä on Ilm. 20:10 loppuosa. Suomalaisen käännöksen mukaan se kuuluu: "heitä vaivataan yöt ja päivät aina ja iankaikkisesti." Tämä käännös nimittäin antaa vaikutelman loputtomasta piinasta. Näin ei todellisuudessa kuitenkaan ole. Alkutekstissä ei ole sanaa "aina" vaan sana "iankaikkinen" kaksi kertaa perätysten (eis tous aioonas toon aioonoon).

Jumalattomien rangaistuksen aika eli aiooni alkaa kun tuhannen vuoden aika eli aiooni päättyy. Rangaistuksen aika päättyy, kun pelastettujen loppumaton onnen aika eli aiooni alkaa. Jumalattomien rangaistuksen aika on iankaikkisuuksien risteyskohdassa, "iankaikkisuuksien iankaikkisuuksissa", kuten teksti on eräissä käännöksissä  käännetty. Englantilaisessa käännöksessä tämä sanotaan: Iankaikkisesta iankaikkiseen.

Onko helvetin tulijärvi  loppumaton?

Kun Raamattu puhuu jumalattomien rangaistuksen kestosta helvetin tulijärvessä, niin käytetään sanoja aioon,  aioonios, jotka kreikan kielen sanakirjan mukaan tarkoittavat seuraavaa: loppumaton aika, aikakausi, ajanjakso, ikä, lyhyt aika, maailmanaika.

Suomenkielisessä Raamatussa sanat aioon, aioonios on käännetty sanalla iankaikkinen. Sana iankaikkinen ei sinänsä ratkaise kuinka pitkästä ajasta on kysymys. Se voi tarkoittaa loppumatonta aikaa mutta myös hyvin lyhyttä aikaa. Raamatun on itsensä selitettävä miten pitkästä ajasta on kysymys kun puhutaan jumalattomien rangaistuksen pituudesta helvetin tulessa. Raamatun selvä periaate on, että helvetin tulijärvessä kukin saa tekojensa mukaan (Ilm. 20:13, 14).

Raamatussa on useita esimerkkejä, että sana iankaikkinen tarkoittaa eri pituisia aikoja. Me tiedämme, että Joona oli meripedon vatsassa kolme vuorokautta. Raamattu kertoo tästä seuraavasti: "Minä vajosin alas vuorten perustuksiin asti, maan salvat sulkeutuivat minut ylitseni iankaikkisesti" (Joona 2:7). Iankaikkisuus kesti Joonan tapauksessa kolme vuorokautta.

3 Moos. 25:46 luemme: "Niitä saatte pitää ainaisesti orjinanne." Ihmistä voi pitää orjana enintään koko hänen elämänsä ajan. Ainaisesti tarkoitti siis tässä elämän pituista aikaa.

Juuda mainitsee kirjeessään Sodoman ja Gomorran tuhosta seuraavaa: " samoin kuin Sodoma ja Gomorra ja niiden ympärillä olevat kaupungit, jotka samalla tavalla kuin nekin harjoittivat haureutta ja eksyivät luonnottomiin lihanhimoihin, ovat varoittavana esimerkkinä, kärsiessään iankaikkisen tulen rangaistusta" (Juud. 7). Tämän mukaan Sodoman ja Gomorran hävitti iankaikkinen tuli. Mutta se kesti

vain lyhyen ajan. Se tuli hävitti kaupungit jäljettömiin. Iankaikkisuus päättyi hengen vuodatukseen.

Tuli kuluttaa heidät Raamattu kertoo selvästi, miten käy jumalattomille, jotka joutuvat helvetin iankaikkiseen, sammumattomaan tuleen. "Mutta tuli lankeaa taivaasta ja kuluttaa heidät" (Ilm. 20:19). Mitä jää jäljelle niistä, jotka sammumaton tuli kuluttaa. Vain tuhkaa.

Mal. 4: 1. Sillä katso: se päivä on tuleva, joka palaa kuin pätsi. Ja kaikki julkeat ja kaikki, jotka tekevät sitä, mikä jumalatonta on, ovat oljenkorsia; ja heidät polttaa se päivä, joka tuleva on, sanoo Herra Sebaot, niin ettei se jätä heistä juurta eikä oksaa. 2. Mutta teille, jotka minun nimeäni pelkäätte, on koittava vanhurskauden aurinko ja parantuminen sen siipien alla, ja te käytte ulos ja hypitte kuin syöttövasikat 3. ja tallaatte jumalattomat; sillä he tulevat tomuksi teidän jalkapohjienne alle sinä päivänä, jonka minä teen, sanoo Herra Sebaot.

Hes. 18:4. Katso, kaikki sielut ovat minun: niinkuin isän sielu, niin pojankin sielu - ne ovat minun. Se sielu, joka syntiä tekee - sen on kuoltava.

Sielu joka syntiä, sen on kuoltava. Ihmisellä ei ole kuolematonta sielua vaan elävä ihminen on itse sielu. Synninpalkka on kuolema, häviäminen olemattomiin, ei suinkaan elämä jossakin olomuodossa helvetissä.

Oppi sielun kuolemattomuudesta ja iankaikkisesta helvetistä ei ole Raamatun oppi, vaan se on pakanuudesta ja antiikin filosofioista kristilliseen kirkkoon luikerrellyttä Pyhän, rakastavan Jumalan luonnetta vääristelevää  harhaoppia.