"Nämä lapset ovat ihmisiä, lihaa ja verta, ja siksi hänkin tuli ihmiseksi - -. Niinpä hänen oli tultava joka suhteessa veljiensä kaltaiseksi--." Hepr. 2:14-17.

Avataan Raamattu ja tutkitaan sen sivuilta, mikä oli Kristuksen voiman salaisuus. Kun teemme matkaa Kristuksen kanssa hänen palvelutehtävänsä aikaisessa Palestiinassa, näemme hänen tekemiään valtavia ihmeitä ja suuria tekoja. Koemme jännittäviä tilanteita matkan varrella kulkiessamme Jeesuksen seurassa Betlehemistä suureen huipentumaan, kun hän kuoli ihmisen lunastajana Golgatan ristillä ja nousi voittajana ylös haudasta. Tiemme on valaistu joka askeleella: ensin kuljemme Betlehemin yllä loistavan kirkkaan tähden valossa, sitten haudasta loistavassa valossa Kristuksen noustessa kuolleista. Et varmaan halua jättää matkaa kesken ennen kuin olet päässyt sen päähän.

Tällä kertaa tutustumme Jeesuksen syntymää ympäröineisiin olosuhteisiin. Aluksi varmistumme yhdestä asiasta: Jeesus Kristus oli todellinen ihminen, historiallinen henkilö, joka eli tämän maan päällä.

Hän vietti elämänsä yksinkertaisten ihmisten keskellä, jotka olivat monin tavoin samankaltaisia kuin hän. Hän syntyi pieneen Palestiinan kaupunkiin noin vuonna 4 eKr. Kristuksen syntymän aikaan maailma ei käsittänyt, että koko historia tulisi keskittymään häneen. Vasta viisisataa vuotta myöhemmin luotiin käytäntö, jonka mukaan kaikkiin ajankohtiin viitattaisiin joko hänen syntymäänsä edeltäneenä tai sitä seuraavana aikana. Kun oli kulunut jo pitkä aika hänen syntymästään, ei kuitenkaan ollut helppo laskea tarkkaa päivämäärää. Myöhemmin havaittiin, että oli tehty noin neljän vuoden virhe, eli Kristuksen syntymä asettuu noin vuoteen 4 eKr. Tarkkaa päivämäärää ja kuukautta ei ole mahdollista varmistaa mistään. Kolmenkymmenenkolmen vuoden ikäisenä Jeesus kuoli Jerusalemissa, noin kahdeksan kilometrin päässä syntymäpaikastaan. Hän määrittelee elämäntehtävänsä seuraavasti: "Juuri sitä, mikä on kadonnut, Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan." Luuk. 19:10.

Hän tuli ihmiskunnan Vapahtajaksi näyttääkseen meille, miten elää ja kuolla ylösnousemuksen ja ikuisen elämän toivossa. Tehdäkseen tämän mahdolliseksi hän tuli todelliseksi ihmiseksi, jolla oli ihmisruumis. Hänen täydellinen voittonsa ihmiselle ominaisesta itsekkyydestä teki hänet kykeneväksi ratkaisemaan maailmaamme ahdistavat ongelmat.

Ryhdymme nyt tutustumaan Raamatun kertomuksiin, joista valo loistaa kirkkaasti kaikille.

Jeesus syntyi Betlehemin hiljaisessa kaupungissa, jossa paimenpoika Daavid oli kainnut lammaslaumojaan satoja vuosia aiemmin. Ihmisten keskuudessa vallitsi yleinen odotus suuren kuninkaan syntymästä Juudean alueella. Monet historiankirjoittajat mainitsevat tämän. Tänä aikana paha ja julma kuningas Herodes hallitsi Palestiinaa. Hän oli Idumean suvun kantaisä, josta polveutuivat Palestiinan hallitsijat Kristuksen tuloa edeltäneen puolen vuosisadan loppupuolella sekä Kristuksen jälkeisen ensimmäisen vuosisadan aikana. Ihmisen Lunastajan tulo oli ollut monien Vanhan testamentin profeettojen julistuksen aiheena. Tarkastelemme kahta näistä ennustuksista:

Miika - Profeetta Miika oli ennustanut Jeesuksen syntymän Betlehemin kaupungissa. Hänen ennustuksensa on

kirjoitettu seitsemän vuosisataa ennen Kristusta:

"Sinä Betlehem, sinä Efrata, sinä olet pienin Juudan sukukuntien joukossa! Mutta sinun keskuudestasi nousee Israelille hallitsija. Hänen juurensa ovat muinaisuudessa, ikiaikojen takana." Miika 5:1.

Daniel - Profeetta Daniel oli ennustanut Messiaan eli Kristuksen ensimmäisen tulon maailmaan ja tarkemmin ajan, jolloin hän aloittaisi julkisen toimintansa. Katso Dan. 9:25.

Ihmiskunnan historian alkuajoista lähtien ihmiset olivat odottaneet Kristuksen tuloa maan päälle. Juuri ennen kuin Aadam ja Eeva karkotettiin Eedenin puutarhasta synnin tähden, Jumala julisti kirouksen käärmeelle, joka oli vietellyt Eevan, ja samalla lupasi lunastajan ihmiskunnalle. Hän sanoi: "Minä panen vihan sinun ja naisen välille ja sinun sukusija hänen sukunsa välille: ihminen on iskevä sinun pääsi murskaksi, ja sinä olet iskevä häntä kantapäähän." 1. Moos. 3:15.

Kristus oli naisen luvattu siemen. Ristillä Saatana, käärme, iski häntä, mutta hauta ei kyennyt pitämään häntä omanaan. Lopulta käärmeen pää murskataan silloin, kun Saatana tuhotaan tulisessa järvessä. Jeesuksen äiti voidaan tunnistaa tarkasti Matteuksen evankeliumin perusteella samoin kuin hänen miehensä Joosef.

"Jeesuksen Kristuksen syntymä tapahtui näin. Maria, Jeesuksen äiti, oli kihlattu Joosefille. Ennen kuin heidän liittonsa oli vahvistettu, kävi ilmi, että Maria, Pyhän Hengen vaikutuksesta, oli raskaana. Joosef oli lakia kunnioittava mies mutta ei halunnut häpäistä kihlattuaan julkisesti. Hän aikoi purkaa avioliittosopimuksen kaikessa hiljaisuudessa." Matt. 1:18,19.

Joosef, nasaretilainen puuseppä, oli "lakia kunnioittava mies". Häntä hämmensi se, että neitsyt Maria, jonka kanssa hän oli kihloissa, saisi pian lapsen, joten hän suunnitteli purkaa kihlauksen. Silloin Jumala osoitti hänelle unessa, että Maria oli raskaana Pyhän Hengen vaikutuksesta.

"Kun Joosef ajatteli tätä, hänelle ilmestyi yöllä unessa Herran enkeli, joka sanoi: 'Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä. Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä."' Matt. 1:20,21.

Tämä poisti Joosefin huolen. Katso Matt. 1:25. Sekä Joosef että Maria olivat suoraan alenevassa polvessa Daavidin, Israelin suurimman kuninkaan, jälkeläisiä. Matteuksen evankeliumin 1:1-17 kirjaa sukuluettelon Joosefin kautta. Luukkaan evankeliumin 3:23-38 sukupuu on Marian, vaikka ensi näkemältä vaikuttaakin, että se on Joosefin. Tämä johtuu siitä, ettei naisen nimeä tavan mukaan mainittu sukuluetteloissa. Joosef oli todellisuudessa Eelin vävy. Joten Eeli oli Marian isä, ei Joosefin. Sekä Maria että Joosef polveutuivat kuninkaallisesta Daavidin suvusta. Jeesus oli kuninkaallista sukua maallisten vanhempiensa puolesta, mutta silti Jeesuksen syntyessä Jerusalemista ei tullut hoviväkeä häntä tervehtimään, vain vaatimattomat paimenet kedolta. Nasaret, joka sijaitsee pohjoisessa Palestiinassa, oli ollut Marian ja Joosefin koti ennen Jeesuksen syntymää. Keisari Augustuksen käsky "että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano" (Luuk. 2:1), edellytti kuitenkin, että he menivät Betlehemiin, heidän omaan kaupunkiinsa rekisteröitäviksi. Sinne saavuttuaan Jeesus syntyi, ja tapahtui seuraavaa:

"Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: 'Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä. '--He lähtivät kiireesti ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä." Luuk. 2:8-12,16.

Vaatimattomat paimenet kiiruhtivat enkelijoukon neuvon mukaisesti Betlehemin kaupunkiin, josta he löysivät Jeesuksen seimessä makaamassa. Maria ja Joosef olivat saaneet väliaikaisen majapaikan erääseen majataloon kuuluvasta tallista, koska kaikki saatavilla olevat huoneet olivat täynnä, ja siellä Kristus-lapsi syntyi. Raamattu kirjaa tämän hyvin yksinkertaisesti:

"Hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa." Luuk. 2:7.

Maria ja Joosef rohkaistuivat paimenten vierailusta, ja kun he kuulivat, että enkelit olivat ohjanneet heidät Betlehemiin, uusi vastuuntunne valtasi heidät. Miksi ei useampi Israelin kansan jäsen kuitenkaan ollut paikalla toivottamassa Jeesusta tervetulleeksi? Ja miksi ei muiden kansakuntien edustajia ollut paikalla iloitsemassa maailman Lunastajan syntymästä?

Historia kertoo, että viisaat miehet itäisestä maasta tulivat palvomaan Jeesus-lasta. Nämä miehet olivat ensimmäiset Kristuksen käännynnäiset muista maista.

Seuraavaksi kertomus heidän vierailustaan:

"Kun Jeesus oli syntynyt Juudean Betlehemissä kuningas Herodeksen aikana, Jerusalemiin tuli idästä tietäjiä. He kysyivät: 'Missä se juutalaisten kuningas on, joka nyt on syntynyt? Me näimme hänen tähtensä nousevan taivaalle ja tulimme osoittamaan hänelle kunnioitustamme."' Matt. 2:1,2.

Idästä Jerusalemin kaupunkiin saapuneet viisaat miehet - Raamattu ei kerro kuinka monta heitä oli - tiedustelivat salaperäisestä tähdestä, jonka he olivat nähneet yötaivaalla ja joka oli johtanut heidät Jerusalemiin. He myös kysyivät juutalaisten juuri syntyneen kuninkaan syntymäpaikkaa. Mutta nähtävästi kukaan Jerusalemissa, eivät edes papit ja hallitusmiehet, tienneet Betlehemin suuresta tapahtumasta. Jos he tiesivätkin, heitä ei näyttänyt kiinnostavan koko asia. Kun kuningas Herodes sai tietää viisaitten miesten vierailusta, hänen epäluulonsa heräsi, ja hän vaati heiltä selitystä heidän matkansa tarkoituksesta. Sen viisaat miehet antoivat hänelle mielellään. He halusivat tietoa Jeesuksesta. Missä hän oli? Eikö kukaan pystynyt kertomaan heille?

Herodes kutsui papit luokseen ja käski heidän kertoa, missä Kristuksen oli määrä syntyä.

'"Juudean Betlehemissä', he vastasivat, 'sillä näin on ilmoitettu profeetan kirjassa - -."' Matt. 2:5.

Tämän tiedon saatuaan viisaat miehet lähtivät kuninkaan palatsista ja jatkoivat matkaa Daavidin kaupunkia kohti. Silloin tähti ilmestyi uudelleen ja johti heidät Jeesuksen luo, kuten Raamattu kertoo: "Kuninkaan sanat kuultuaan tietäjät lähtivät matkaan, ja tähti, jonka he olivat nähneet nousevan taivaalle, kulki heidän edellään. Kun tähti tuli sen paikan yläpuolelle, missä lapsi oli, se pysähtyi siihen. Miehet näkivät tähden, ja heidät valtasi suuri ilo. He menivät taloon ja näkivät lapsen ja hänen äitinsä Marian. Silloin he maahan heittäytyen kumarsivat lasta, avasivat arkkunsa ja antoivat hänelle kalliita lahjoja: kultaa, suitsuketta ja mirhaa." Matt. 2:9-12.

Viisaat miehet olivat ehkä vanhojen kirjakääröjen tutkijoita.

Ennustuksia luettuaan he tiesivät, että Pelastaja ilmestyisi Israelissa. "Tähti nousee Jaakobin keskeltä, valtiaan sauva Israelista", profeetta Bileam oli julistanut 4. Mooseksen kirjassa 24:17. Voisiko tuo salaperäinen tähti, jonka he olivat nähneet yötaivaalla, olla merkki siitä, että Maailman Valo oli loistanut pimeyden läpi valaisemaan ihmissydämet? He päättivät vakaasti ottaa asiasta selvää. Kun he seurasivat etenevän tähden valoa, he löysivät syntyneen Lunastajan ja asettivat kallisarvoiset lahjansa hänen jalkojensa juureen. Sitten Jumalan varoitettua heitä unessa kertomasta Herodekselle löydöstään he palasivat omaan maahansa toista reittiä. Heidän antamansa lahjat olivat ensimmäiset Jeesukselle annetuista lahjoista, ja epäilemättä ne auttoivat perhettä pitkällä matkalla Egyptiin. Se on kuitenkin toinen kertomus, kuten pian saamme nähdä. Viisaiden miesten vierailun jälkeen Joosefille tuli unessa kiireellinen viesti. Herran enkelillä oli vakavia uutisia hänelle.

"Tietäjien lähdettyä Herran enkeli ilmestyi unessa Joosefille ja sanoi: 'Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä mukaasi ja pakene Egyptiin. Pysy siellä, kunnes käsken sinun palata. Herodes aikoo etsiä lapsen käsiinsä ja surmata hänet.'"Matt. 2:13.

Kun viisaat miehet eivät palanneet Jerusalemiin, Herodes lähetti sotilaita Betlehemiin tappamaan kaikki alle kaksivuotiaat lapset. Katso Matt. 2:16,17. Profeetta Jeremia oli ennustanut tästä (Jer. 31:15). Tämä hirmuinen teko pantiin toimeen siinä toivossa, että Jeesus-lapsi, jonka Herodes pelkäsi syrjäyttävän hänet valtaistuimeltaan, saisi surmansa yleisessä verilöylyssä. Enkeli ilmestyi kuitenkin Joosefille unessa ja kehotti häntä pakenemaan Egyptiin. Näin Joosef teki viipymättä ja ehti juuri ja juuri paeta Marian ja Jeesus-lapsen kanssa. Pian viattomien lasten surman jälkeen Herodes itse kuoli kauhealla tavalla. Ennen pakoaan Egyptiin Joosef ja Maria veivät Jeesus-lapsen Jerusalemiin pyhitettäväksi Jumalan palvelukseen, kuten juutalaisilla oli tapana. Esikoisena syntyneet miespuoliset lapset pyhitettiin temppelissä. Jumala oli luvannut ainoan Poikansa pelastamaan syntiset, ja tämä taivaan lahja tuli tunnustaa jokaisessa israelilaisessa kodissa siten, että esikoiset pyhitettiin Jumalan palvelukseen.

"He [Joosef ja Maria] menivät Jerusalemiin viedäkseen lapsen Herran eteen, sillä Herran laissa sanotaan näin: 'Jokainen poikalapsi, joka esikoisena tulee äitinsä kohdusta, on pyhitettävä Herralle.'" Luuk. 2:22,23.

Tämä poikalapselle suoritettu toimitus oli juutalaisen tavan mukainen, ja se tapahtui noin neljäkymmentä päivää syntymän jälkeen (ks. 3. Moos. 12:1-4), todennäköisesti ennen viisaiden miesten vierailua. Maria toi myös kaksi metsäkyyhkyä uhrina. Katso Luuk. 2:24. Nämä herkät eläimet olivat virheettömiä ja symboloivat täydellistä lasta. Jeesus oli virheetön ja tahraton karitsa (1. Piet. 1:19).

Jumala johdatti profeetta Hannan ja Simeonin, hurskaan ja jumalaapelkäävän miehen, pyhäkköön, jossa he ilmoittivat papeille ja muille ihmisille, että tämä pyhä lapsi oli luvattu Vapahtaja. Simeon julisti avoimesti temppelissä:

"Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, jonka olet kaikille kansoille valmistanut: valon, joka koittaa pakanakansoille, kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille."Luuk. 2:30-32.

Sitten Simeon kuvasi tarkemmin sitä työtä, minkä Kristus tulisi tekemään. Hän sanoi: "Tämä lapsi on pantu koetukseksi: monet israelilaiset kompastuvat ja monet nousevat." Luuk. 2:34. Kaikkien täytyy murtua katuen syntejään ennen kuin voivat voittaa oman ylpeytensä ja itsekkyytensä. Myöhemmin, kun Kristus aloitti julkisen toimintansa, hän osoitti, että todellinen nöyryys on ensimmäisiä edellytyksiä hänen valtakuntansa kansalaisuudelle. Hän itse sanoi: "Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta." Matt. 5:3.

"Autuaita kärsivälliset ["hiljaiset" VKR], he perivät maan."

Matt. 5:5. Etsimme nyt vastausta siihen, miksi Kristus tuli ihmiseksi tähän maailmaan. Seuraava teksti antaa osittaisen vastauksen:

"Nämä lapset ovat ihmisiä, lihaa ja verta, ja siksi hänkin tuli ihmiseksi - -. Niinpä hänen oli tultava joka suhteessa veljiensä kaltaiseksi, jotta hänestä tulisi armahtava ja uskollinen ylipappi ja hän voisi Jumalan edessä sovittaa kansansa synnit." Hepr. 2:14,17.

Kristus tuli ihmiseksi kokeakseen ihmisen vaivat. Ihmisenä hän kykeni ymmärtämään ongelmia, joita me tässä elämässä koemme. Jeesus ihmisen poikana pystyy ymmärtämään niitä, joiden sydän särkyy ja haavoittuu koettelemuksissa ja kiusauksissa. Hän on armollinen ja uskollinen kaikkia kohtaan. Monet Kristuksen aikaiset ihmiset pelkäsivät Jumalaa, koska he ajattelivat hänen olevan kova ja ankara. Jeesus tuli korjaamaan tämän vääristyneen käsityksen ja osoittamaan, että "Jumala on rakkaus". 1. Joh. 4:8.

Tämä kertomus Betlehemin siunatusta Lapsesta osoittaa

"kuinka ääretön onkaan Jumalan rikkaus, kuinka syvä hänen viisautensa ja tietonsa". Room. 11:33. Se opettaa meille, että syntinen ihminen voidaan sovittaa Jumalan kanssa ja tuoda takaisin hänen luokseen. Tässä ilmenee hänen suuri rakkautensa! Kristus eli meidän hyväksemme ja kuoli meidän puolestamme ristillä lunastaakseen meidät synneistämme.

"Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän." Joh. 3:16.

Jeesus syntyi Betlehemissä, mutta onko hän syntynyt meidän sydämessämme? Jämä on kaikkein tärkein kysymys.

Muutamia vuosia sitten Lontoossa eräs ei-kristitty henkilö

pilkkasi kouluttamatonta miestä, joka oli hiljattain tullut uskoon.

"Mitä sinä tiedät Jeesuksesta Kristuksesta?" hän kysyi ivaten.

"Tiedän minä jotakin", kuului nöyrä vastaus. "Milloin hän syntyi?" oli seuraava kysymys. Tähän tuo äskettäin kääntynyt kristitty antoi väärän vastauksen. "Kuinka vanha hän oli, kun hän kuoli?" Jälleen vastaus oli väärä. Ei-kristitty kysyi monia kysymyksiä aina samoin tuloksin. Sitten hän sanoi halveksivasti: "Siinä näet, et tiedä Jeesuksesta niin paljon kuin luulit."

"Tiedän hyvin vähän", oli kristityn vastaus, "mutta sen tiedän, että kolme vuotta sitten olin eräs pahimmista itäisen Lontoon juopoista. Vaimoni sydän oli murtunut, ja lapseni pelkäsivät minua. Olin kuin villieläin. Nyt kotini on Lontoon onnellisimpia koteja, ja kun palaan sinne päivän päätteeksi, vaimoni ja lapseni iloitsevat nähdessään minut. Jeesus Kristus on tehnyt tämän minulle. Tämän minä tiedän!" Tällä tavoin Betlehemin kertomus on ihmeellinen. Miksi? Siksi, että se johtaa meidät katsomaan Jeesusta, Vapahtajaamme, kasvoista kasvoihin.