"Niinä päivinä Jeesus tuli Galilean Nasaretista, ja Johannes kastoi hänet Jordanissa." Mark 1:9.

Kun viimeksi tapasimme Jeesuksen, hän oli työn touhussa puusepän penkin äärellä Nasaretissa. Pääsiäisenä Jerusalemiin tehdyn vierailun ja Jordanjoella toimitetun kasteen välisen kahdeksantoista vuoden ajan Jeesus toimi tavallisena käsityöläisenä. Tällä kertaa näemme, miten Jeesus pani vasaransa ja sahansa sivuun ja aloitti täysin erilaisen ajanjakson elämässään.

Nasaretiin oli kantautunut uutinen suuresta herätyksestä, joka oli syntynyt Johannes Kastajan työn tuloksena. Tämä oli profeetallinen merkki (Jes. 40:3-5) Jeesukselle sanoa hyvästit äidilleen ja lähteä ihmisjoukkojen mukana etelään Jordanille. Nyt hänen oli tullut aika aloittaa julkinen työnsä ja Jumalan edustajana ilmoittaa Israelille Jumalan valtakunnan hyvä sanoma. Kirjoitukset toteavat, että Jeesus tuli Jordanille Johanneksen "kastettavaksi". Tämä oli perimmäinen syy lähteä Nasaretista.

"Silloin Jeesus tuli Galileasta Jordanille Johanneksen kastettavaksi." Matt. 3:13.

Jeesusta ei kastettu siksi, että hän olisi ollut syntinen. Nasaretin synnit eivät olleet turmelleet häntä. Hän oli "pyhä, viaton ja tahraton." Hepr. 7:26. Hän pyysi kastetta, koska hän halusi samaistua ihmisen osaan ja asettaa muille seurattavan esimerkin. Vaikka emme tiedä tarkkaa paikkaa, missä Jeesus kastettiin, tiedämme, että tämä tärkeä tapahtuma hänen elämässään tapahtui Jordanjoella melko lähellä Jerikon kaupunkia, jossa Johannes Kastaja saarnasi ja kastoi. Alkukielessä, kreikaksi, ilmaisu "Jordanissa", jota käytetään jakeessa Mark. 1:9 on sananmukaisesti "Jordaniin". Näemme siis, että Jeesus vietiin veteen Jordanjokeen kastettavaksi.

"Jeesus oli noin kolmenkymmenen vuoden ikäinen" (Luuk. 3:23) kasteensa aikaan. Kolmekymmentä vuotta eteenpäin hänen syntymästään, vuodesta 4 eKr., vie vuoteen 27 jKr., joka oli Jeesuksen kastevuosi.

Johannes Kastaja oli Kristuksen edeltäjä, joka ensimmäisenä ilmoittaisi hänen valtakuntansa tulosta. Johannes oli voimakas oikean elämän saarnaaja, ja Israelin kansa oli syvästi vaikuttunut hänen kolminkertaisesta sanomastaan. Hän saarnasi katumusta, Kristusta ja Jumalan valtakunnan tulon läheisyyttä. Satoja vuosia aiemmin Jesaja oli ennustanut Johanneksen tulon ja hänen työnsä. Profeetta puhui hänestä seuraavasti:

"Raivatkaa autiomaahan Herralle tie! Tasoittakaa yli aron valtatie meidän Jumalallemme!" Jes. 40:3.

Johanneksen toiminta auttoi Kristusta saamaan ihmisjoukkojen huomion ja keräsi heidät hänen ihmeellisten opetustensa pariin. Koska Johannes Kastaja oli vahva persoona ja täynnä Henkeä, hän teki voimakkaan vaikutuksen ihmisiin. Hänen pukunsa oli tehty kamelinkarvoista ja hänen ruokavalionsa oli yksinkertainen. Hän nuhteli synnistä ja opetti totuutta selkeällä, helposti ymmärrettävällä kielellä. Johanneksen syntymä oli ihme, mutta hän itse ei tehnyt ihmeitä (Joh. 10:41). Sakarias, hänen isänsä, ja Elisabet, hänen äitinsä, olivat molemmat iäkkäitä, kun Johannes syntyi (Luuk. 1:5-25,36,37). Elisabet ja Maria, Jeesuksen äiti, olivat serkkuja. Johannes syntyi kuusi kuukautta ennen Jeesuksen syntymää (Luuk. 1:26- 40,56,57). Ilmeisesti Johannes ja Jeesus eivät tutustuneet toisiinsa ennen Jordanilla tapahtunutta kastetta. Johannes kasvatettiin Juudean hiljaisten kukkuloiden äärellä, useita kilometrejä etelään Galilean Nasaretista, jossa Jeesus vietti varhaiset vuotensa. Kun Jeesus pyysi Johannesta kastamaan hänet, profeetta epäröi. Hän ei pitänyt itseään kelvollisena suorittamaan tuota pyhää toimitusta.

Koskaan ennen Johannes ei ollut havainnut Jeesuksen kaltaista puhtautta kenessäkään toisessa ihmisessä. Jeesusta ympäröivä ilmapiiri herätti pyhää kunnioitusta, ja Johannes tunsi itsensä syntiseksi tämän pyhän ihmisen läsnä ollessa. Pyhä Henki ilmaisi hänelle, että tämä henkilö, joka nyt seisoi hänen edessään, oli Jumalan Poika. Kuinka hän voisi kastaa synnittömän? Ja miksi Jeesus pyysi kastetta? Hänellä ei ollut mitään syntejä tunnollaan. Hänen sieluaan ei tahrannut minkäänlainen pahuus. Niinpä Johannes ehdotti nöyrästi, että toimitus tehtäisiin toisin päin: että Jeesus kastaisi hänet. Raamattu sanoo:

"Johannes esteli ja sanoi: 'Sinäkö tulet minun luokseni? Minunhan pitäisi saada sinulta kaste!' Mutta Jeesus vastasi hänelle: 'Älä nyt vastustele. Näin meidän on tehtävä, jotta täyttäisimme Jumalan vanhurskaan tahdon.' Silloin Johannes suostui hänen pyyntöönsä." Matt. 3:14,15.

Niin Johannes kastoi Jeesuksen. Kun tutkimme Kristuksen elämää, näemme, että jokaisella teolla oli syvä merkityksensä. Hänen kasteensa tarkoitus oli opettaa, että kaikkien, jotka uskovat häneen, tulee tulla kastetuiksi siten kuin hänet kastettiin.

"Kun Jeesus oli kastettu, hän nousi heti vedestä. Samassa taivaat aukenivat, ja Jeesus näki Jumalan Hengen laskeutuvan kyyhkysen tavoin ja asettuvan hänen päälleen." Matt. 3:16.

Jumalan Henki laskeutui Kristuksen päälle kyyhkysen muodossa välittömästi, kun hän nousi vedestä. Tällä tavoin taivaallinen Isä pyhitti Poikansa palvelutehtävään. Nyt Kristus oli kykenevä suorittamaan tehtävänsä ja rakentamaan Jumalan vanhurskauden valtakunnan ihmisten sydämissä. Hengen läsnäolon kautta hän voisi täyttää tehtävänsä ihmisen Lunastajana. Hän kastaisi myös Pyhällä Hengellä, kuten Johannes sanoi hänestä. Mark. 1:8. Kristus antoi myöhemmin lupauksen, joka toteutui helluntaina, että kaikki, jotka ottavat hänet vastaan Herranaan jaVapahtajanaan, saisivat Pyhän Hengen lahjan. Katso Joh. 14:16,17,26; 15:26; 16:7-11.

Heti kun Henki laskeutui Kristuksen päälle, Isä antoi toisen merkin jumalallisesta suhteestaan häneen.

"Ja taivaista kuului ääni: 'Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt."'Matt. 3:17.

Jeesus tunnisti Isänsä hyväksyvän äänen näissä sanoissa. Kristus oli nyt aloittamassa julkista työtään. Se hengellinen valtakunta, jota hän oli tullut perustamaan, ei ollut sellainen valtakunta, jota ihmiset odottivat. He odottivat poliittista Messiasta, joka vapauttaisi heidät Rooman ikeestä. Hänen saarnansa ja opetuksensa auttaisivat monia pääsemään harhakuvitelmistaan. Monet vaikeat ristiriitatilanteet olivat Vapahtajalla edessä. Taivaallinen Isä halusi rohkaista ja vahvistaa Poikaansa jatkamaan työtään; siitä syystä hän sai kokea Pyhän Hengen läsnäolon ja kuulla äänen, joka todisti Jumalan hyväksynnän. Se ihminen, jonka Johannes kastoi, oli todellakin Messias, Israelin toivo ja Maailman Valo.

Nämä tapahtumat johtivat Johanneksen ilmaisemaa vakaumuksensa Kristuksesta seuraavasti:

"Johannes todisti: 'Minä olen nähnyt, kuinka Henki laskeutui taivaasta kyyhkysen tavoin ja jäi hänen päälleen. Minäkään en häntä tuntenut. Mutta hän, joka lähetti minut kastamaan vedellä, sanoi minulle: "Se, jonka päälle näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, kastaa Pyhällä Hengellä." Minä olen sen nähnyt ja todistan, että tämä mies on Jumalan Poika.'"Joh. 1:32-34.

Johannes näki Jumalan Hengen lepäävän kyyhkystä muistuttavassa muodossa Kristuksen yllä. Hän myös kuuli Isän äänen taivaasta tunnustavan Jeesuksen Pojakseen. Näiden kahden merkin avulla Johannes tunnisti Jeesuksen olevan Messias, jonka tulosta hän oli saarnannut. Hän tiesi kastaneensa maailman Lunastajan. Hänen uskonsa ilmenee hänen avoimessa julistuksessaan:

"Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!" Joh. 1:29.

Nämä Johannes Kastajan sanat valmistivat monia hyväksymää Jeesuksen Messiaana eli Voideltuna. Katso Ap.t. 10:38. Kristuksen kasteen ja kiusauksen jälkeisinä kuukausina kansanjoukot Juudeassa siirtyivät pois Johanneksen luota ja kiinnittivät huomionsa häneen, jonka lu Johannes oli ohjannut heidät - Jumalan Pojan luo. Ihmisjoukot, jotka seurasivat Johannesta, pienenivät pienenemistään, mutta ihmiset kerääntyivät sankoin joukoin kuuntelemaan Kristusta. Kuultuaan hänen saarnaavan monet tunnustivat avoimesti uskollisuutensa hänelle. Johanneksen opetuslapset olivat huolestuneita tästä ja valittivat siitä Johannekselle. He katsoivat kadehtien Kristusta ja antoivat Johanneksen ymmärtää, että he eivät arvostaneet Jeesuksen toimintaa. Seuraava kappale kertoo siitä:

"Myös Johannes kastoi edelleen; hän oli Ainonissa, Salimin lähellä, missä oli runsaasti vettä, ja ihmisiä tuli sinne kastettaviksi. — Opetuslapset menivät Johanneksen luo ja sanoivat: 'Rabbi, nyt on ruvennut kastamaan myös se mies, joka oli kanssasi Jordanin toisella puolen ja josta annoit hyvän todistuksen. Kaikki menevät hänen luokseen.'" Joh. 3:23,26.

Heidän valituksensa ei vaivannut Johannesta, vaan hän sen sijaan iloitsi Vapahtajan suosiosta. "Johannes vastasi: 'Kukaan ei voi ottaa mitään, ellei sitä anneta hänelle taivaasta. Te voitte itse todistaa, että minä sanoin: "En minä ole Messias. Minut on lähetetty kulkemaan hänen edellään." Sulhanen on se, jolla on morsian. Mutta sulhasen ystävä seisoo hänen vieressään ja kuuntelee, mitä hän puhuu, ja iloitsee suuresti sulhasta kuunnellessaan. Niin iloitsen minäkin, ja iloni on nyt täydellinen. ”Hänen on tultava suuremmaksi, minun pienemmäksi.'" Joh. 3:27-30.

Johannes Kastaja esittäytyi opetuslapsilleen sulhasen ystävänä häissä. Tällainen henkilö auttaa avioliittoon valmistautumisessa sekä siinä juhlassa, joka tähän liittyy. Tällä kuvauksella Johannes osoitti Kristuksen olevan sulhanen ja seurakunnan morsian. Hänen työnään oli tuoda Kristus ja seurakunta läheisimpään mahdolliseen yhteyteen. Johannes Kastaja oli kutsuttu ohjaamaan ihmisiä Jeesuksen luo, ja hänen ilonaan oli nähdä Vapahtajan työn suosio. "Niin iloitsen minäkin, ja iloni on nyt täydellinen.

Hänen on tultava suuremmaksi, minun pienemmäksi."

Mitä voimmekaan oppia Johanneksen nöyryydestä. Hän oli luonteeltaan voimakas ja särmikäs mutta hän halusi asettaa Kristuksen ensimmäiselle sijalle. Jeesus antoi myöhemmin Johanneksesta seuraavanlaisen tunnustuksen:

"Mitä te lähditte autiomaahan katsomaan? Ruokoako, jota tuuli huojuttaa? Vai mitä odotitte näkevänne? Kenties hienosti pukeutuneen miehen? Kuninkaanlinnoista te niitä löydätte, jotka koreilevat vaatteillaan ja elävät ylellisesti! Mitä te sitten odotitte näkevänne? Profeetanko? Aivan oikein, ja minä sanon teille, että hän on enemmänkin kuin profeetta. Hän on se, josta on kirjoitettu: - Minä lähetän sanansaattajani sinun edelläsi, hän raivaa sinulle tien. Minä sanon teille: yksikään naisesta syntynyt ei ole Johannesta suurempi, mutta kaikkein vähäisin, joka on Jumalan valtakunnassa, on suurempi kuin hän." Luuk. 7:24-28.

Dean Farrar, huomattava kristillinen kirjoittaja, sanoi:

"Johannes Kastajan luonne oli täynnä kiivautta ja tulta. Pitkä taistelu, joka oli antanut hänelle mahtavan voiton itsestään - joka oli mahdollistanut sen, että hän tyytyi väistymään ihmisten huomion keskipisteestä Herransa läsnä ollessa, joka oli innoittanut hänet pelottomuuteen vaaran läsnä ollessa ja nöyryyteen suosionosoitusten keskellä - oli jättänyt jälkensä hänen ankaraan luonteeseensa ja opetukseensa.

— Hänen opetuksessaan oli kielikuvia erämaasta - kallio, käärme, kuiva puu. On sanottu, että 'hänen ilmestymisensä ja toimintansa oli kuin palava soihtu; hänen julkinen elämänsä oli kuin maanjäristys. Hänen koko persoonansa oli saarna; hyvällä syyllä hän saattoi kutsua itseään ääneksi - autiomaassa huutavaksi ääneksi, tasoittakaa Herralle tie.'"- Kristuksen elämä, s. 57.

Vähän Jeesuksen kasteen jälkeen neljännesruhtinas Herodes vangitutti Johanneksen. Historioitsija Flavius Josefus kertoo, että Johanneksen vangitseminen tapahtui Machaeruksen linnoituksessa lähellä Kuolleenmeren pohjoiskärkeä. Johannes oli nuhdellut tämän paheellisen hallitsijan moraalitonta elämää ja joutui maksamaan tästä pelottomasta teosta hengellään. Kuoleman lähetessä hän kuitenkin sai Kristukselta rohkaisevan viestin. Katso Matt. 14:1-12; 11:2-6.

Johanneksen kuolemassa Jeesus varmasti näki merkin siitä myrskystä, joka yltyi yhä synkemmäksi ja ankarammaksi päätyen hänen naulitsemiseensa ristille. Sama viha vanhurskautta ja totuutta kohtaan, joka oli johtanut paheellisen Herodeksen mestauttamaan Johannes Kastajan, aiheutti myöhemmin Jeesuksen julman kuoleman. Pian kasteensa jälkeen Jeesus alkoi kerätä ympärilleen niiden kahdentoista miehen ryhmää, joista tuli hänen opetuslapsiaan.

Myöhemmin hän lähetti heidät, ja he kastoivat samoin kuin Johanneskin oli kastanut. Katso Joh. 3:22; 4:1,2. Siten Kristus osoitti hyväksyvänsä Johanneksen työn. Kuolemansa ja ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus antoi tälle erityiselle ryhmälle käskyn mennä kaikkeen maailmaan ja tehdä opetuslapsia: ensin opettaen ja sitten kastaen heitä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Katso Matt. 28:18-20. Vain ne, jotka hyväksyivät Jeesuksen Vapahtajakseen ja omaksuivat hänen opetuksensa ja jotka ilmaisivat katumuksensa, kastettiin. Tämä Kristuksen käsky on voimassa nytkin ja tulee olemaan maailman loppuun saakka. Hänen seuraavat sanansa vahvistavat sen:

"Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen —. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti."'Matt. 28:19,20.

Kaste edustaa kolmivaiheista kokemusta kristityn elämässä: kuolemaa, hautaamista ja ylösnousemusta. Paavali sanoi:

'Tiedättehän, että meidät kaikki Kristukseen Jeesukseen kastetut on kastettu hänen kuolemaansa. Näin meidät kasteessa annettiin kuolemaan ja haudattiin yhdessä hänen kanssaan, jotta mekin alkaisimme elää uutta elämää, niin kuin Kristus Isän kirkkauden voimalla herätettiin kuolleista." Room. 6:3,4.

Hautaaminen Kristuksen kanssa merkitsee kuolemaa itsekkäälle, lihalliselle luonnollemme ja hengellinen ylösnousemus uutta elämää sekä mielen ja sydämen suostumista seuraamaan Jeesuksen esimerkkiä kaikessa, mitä hän käskee. Kun ajattelemme näitä kolmea asiaa, on selvää, että upotus kuvaa täydellisesti kuolemaa, hautaamista ja ylösnousemusta uuteen elämään. Sana "kastaa" tulee kreikankielisestä sanasta, joka tarkoittaa "kastaa" tai "upottaa". Ennen kuin henkilö kastetaan ja hänestä tulee Kristuksen seuraaja, hänen tulisi tietää, mitä Raamattu opettaa kasteesta, jotta hän ymmärtäisi, mitä hän uskoo. Hänen tulee myös tietää, kehen hän uskoo. Pelkkä kristinuskon tunnustaminen ei pelasta ketään, vaikka hänet olisikin kastettu. Kristinusko on elämää, ei ainoastaan uskonnon filosofiaa. Se elämä, joka evankeliumin kautta kristityssä syntyy, on Kristuksen elämä. Myös sinä voit elää tuota elämää uskoessasi Jeesukseen henkilökohtaisena Vapahtajanasi.

"Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva. - - Kirjoituksissa sanotaan: 'Yksikään, joka häneen uskoo, ei joudu häpeään."' Room. 10:9,11.

Jumala tunnustaa pojikseen ja tyttärikseen kaikki, jotka on kastettu, niin kuin Jeesus kastettiin, siten että heillä on täysi ymmärrys kasteen merkityksestä ja todellinen sydämen kokemus Jumalan kanssa. Seuraava lupaus annetaan kaikille, jotka haluavat seurata Herraa kasteessa:

"Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen." Ap.t. 2:38.

Siten Jumalan sana toteutuu: "Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, kaikille, jotka uskovat häneen." Joh. 1:12.

Kun eräältä vanhalta kristityltä, joka oli kokenut paljon iloa elämässään, kysyttiin, mikä oli hänen elämänsä onnellisin päivä, hän vastasi: "Se päivä, jolloin minut kastettiin." Seuraavaksi muutamia Uuden testamentin henkilöitä, jotka seurasivat Herraansa ottaen kasteen: uskovat helluntaina (Ap.t. 2:41), Samariassa kääntyneet (Ap.t. 8:12), etiopialainen hoviherra (Ap.t. 8:38), Saulus tarsolainen, josta tuli apostoli Paavali (Ap.t. 9:18), korinttilaiset (Ap.t. 18:8), Efesoksen uskovat (Ap.t. 19:1-6) ja Stefanaan perhekunta (1. Kor. 1:16).

Kunpa meilläkin olisi samanlainen altis mieli kuin etiopialaisella hoviherralla, joka sanoi:

"Tässä on vettä. Estääkö mikään kastamasta minua?' [Filippos sanoi hänelle: 'Jos koko sydämestäsi uskot, se on mahdollista.' Hoviherra vastasi: 'Minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika.'] Hän käski pysäyttää vaunut, ja he molemmat, Filippos ja hoviherra, astuivat veteen, ja Filippos kastoi hänet." Ap.t. 8:36-38