"Kaiken tämän Jeesus puhui väkijoukolle vertauksin.Vertauksitta hän ei puhunut heille mitään,jotta tämä profeetan sana kävisi toteen: -Minä avaan suuni ja puhun vertauksin, tuon julkisen, mikä on ollut salattua maailman luomisestasaakka." Matt. 13:34,35.

Kaikki pitävät salaisuuksista, ja todennäköisesti sinäkään et ole poikkeus. Jeesuksen vertauksissa saamme selville "sen, mikä on ollut salattua maailman luomisesta saakka". Suuri mestariopettaja paljasti hengellisiä salaisuuksia erilaisten vertausten muodossa. Herramme kuvasi hengellisiä totuuksia vertauksin ja viittasi tuttuihin arkipäiväisiin asioihin tai tapahtumiin. Niiden avulla hän opetti valtaisia ihmisjoukkoja, jotka olivat kerääntyneet Galileanjärven rannalle. Hän käytti paimenten, kauppiaiden, rakentajien, maanviljelijöiden, matkustajien ja kotiaskareita tekevien kokemuksia opettaakseen ihmisille keskeisiä hengellisiä totuuksia. Monet vertauksensa hän esitti Kapernaumissa tai Jerusalemissa häntä kuulemaan kokoontuneille. Elämänsä lopun lähetessä hän esitti vaikuttavimmat vertauksensa Öljymäellä.

Jeesus puhui vertauksin kahdesta syystä. Ensiksikin hän halusi herättää kysymyksiä valtakunnastaan. Hän tiesi, että vilpittömät ihmiset, jotka todella halusivat tietää, mikä on oikein, eivät hellittäisi ennen kuin löytäisivät hänen opettamiensa totuuksien merkityksen. Nämä vertaukset toimivat herätyskellojen tavoin, herättäen häntä kuuntelevien laajojen ihmisjoukkojen nukkuvat mielet. Toiseksi Kristus piti välttämättömänä opettaa tiettyjä totuuksia vertauksin, koska juutalaisten johtomiehet tarkkasivat hänen sanojaan löytääkseen jonkin syyn hänen pidättämisekseen ja tuomitsemisekseen. Kun vastustus häntä kohtaan lisääntyi, Jeesus käytti vertauksia yhä enemmän välittääkseen varoituksensa Israelille. Jos hän olisi puhunut avoimemmin ja suoremmin, hänen tehtävänsä olisi katkaistu ja lopetettu jo paljon aiemmin.

Tutustumme aluksi Kristuksen tunnetuimpaan vertaukseen:

Kristus istuu veneessä Galileanjärvellä samalla, kun ihmisjoukko seisoo rannalla kuunnellen tarkkaavaisesti hänen sanojaan. Liittyessämme ihmisjoukkoon mestarikertojan yksinkertaiset mutta vaikuttavat kuvaukset sävähdyttävät.

"Ja hän puhui heille pitkään vertauksin. Hän sanoi: 'Mies lähti kylvämään."' Matt. 13:3. "Osa siemenestä putosi tien oheen", hän sanoo, "ja linnut tulivat ja söivät jyvät. Osa putosi kallioiseen paikkaan, missä jyville ei ollut paljon maata." Matt. 13:4,5.

Ne itivät vain hetkeksi, ja kun aurinko alkoi paahtaa niitä, ne kuivuivat, koska niillä ei ollut juuria syvällä maassa. Jeesus kuvaa sitten siementä, joka putosi ohdakkeiden joukkoon. Nämä tukahduttivat niiden herkän kasvun.

"Osa jyvistä putosi hyvään maahan ja antoi sadon, mikä sata, mikä kuusikymmentä, mikä kolmekymmentä jyvää." Matt. 13:8.

Hänen puhuessaan läheisellä pellolla maanviljelijä oli kylvämässä siementä juuri kynnettyyn maaperään. Tässä on elävä kuvaus eräästä totuudesta. Mitä hän vertauksella tarkoittaa? Kuka on kylväjä? Mitä siemen tarkoittaa? Kylväjä on Ihmisen Poika. Siemen on Jumalan sana. Maaperä kuvaa erilaisia kuulijoita. Katsotaan lähemmin tämän vertauksen kutakin osaa.

1. Kylväjä – Jeesus tuli taivaasta tähän maailmaan levittämään taivaallisen totuuden siementä. Hän on kylväjä. Tämän vertauksen avulla hän opetti, että hänen valtakuntansa saisi voiton siten, että ihmissydämiin istutettaisiin uuden elämän periaatteet. Sitä ei saavutettaisi miekan avulla. Kristittyjen tulee levittää Kristuksen tavoin evankeliumin siementä ja antaa sitten Jumalan huolehtia sadon korjaamisesta. Heidän täytyy kärsivällisesti odottaa kasvua, joka kyllä tulee, jos he luottavat Jumalaan. Usko Kristukseen tulee säilymään voittoisana aina ajan loppuun saakka.

2. Siemen - Jumalan sanassa on hengellistä voimaa. Tämä on siemen. Jeesus sanoi:

"Ne sanat, jotka olen teille puhunut, ovat henki ja elämä." Joh. 6:63. "Se, joka kuulee minun sanani ja uskoo minun lähettäjääni, on saanut ikuisen elämän." Joh. 5:24.

Ne, jotka sanovat, ettei Raamattua voi ymmärtää, eivät tunne sen elämää antavaa voimaa. Kun luet Kristuksen elämästä oppiaksesi tuntemaan hänen tahtonsa, etkö tunnekin Jumalan sanan innoittavan voiman? Jos hyvä siemen on juurtunut sinun sydämeesi, etkö huomaakin, miten Jeesuksen rakkaus ja kaikki kristilliset hyveet kasvavat päivä päivältä yhä vahvemmiksi?

3. Maaperä - Jyvän kasvu riippuu maaperän laadusta. Vertauksessa kuulijat itse olivat maaperä. Jos ihmiset epäonnistuvat, he eivät voi syyttää ketään muuta kuin itseään. Jos he onnistuvat, se johtuu siitä, että he ovat olleet oikeassa suhteessa Jumalaan ja lähimmäisiinsä. Elämässä on pohjimmiltaan kysymys oikeista tai vääristä suhteista. Meillä on valinnanvapaus. Meidän itsemme täytyy päättää, mitä meistä tulee. On totta, ettemme kykene muuttamaan itseämme, mutta Jumala pystyy muuttamaan meidät. Kun tämä elämän salaisuus ymmärretään, muuttuneita kristittyjä on paljon enemmän.

4. Tien oheen pudonnut siemen - Tien vieri, johon jotkut jyvistä putosivat, edustaa piittaamattomia kuulijoita. Näitä oli paljon Jeesuksen kuulijoiden joukossa, aivan  kuin nykyäänkin. Niin kuin polku, joka on kovettunut monien jalkojen tallattua sitä, näiden ihmisten sydämet ovat synnin kovettamia. Maailman nautinnot ovat tehneet heidän elämästään tien kadotukseen eikä hyvä siemen voi kasvaa sellaisessa kovassa maassa. Tämä tosiasia täytyy ymmärtää.

5. Kallioinen maa – Tässä maassa on vain vähän multaa. Kasvit voivat itää ja kasvaa hetken aikaa mutta, koska juuret eivät kykene tunkeutumaan kallioon ja löytämään ravintoa, ne kuolevat pian. Monilla ihmisillä, jotka tunnustavat olevansa kristittyjä, on vain pinnallinen kokemus. Vähäisen kasvun alla on luonnollinen, itsekäs sydän, kova kuin kallio. Hesekiel kutsuu tällaista sydäntä kivisydämeksi (Hes. 11:19). Heidän ainoa toivonsa on syntyä uudesti, ylhäältä (Joh. 3:3) ja saada tilalle uusi sydän, elävä sydän (Hes. 36:26).

6. Ohdakkeiden joukossa - Joskus evankeliumin siemen putoaa ohdakkeiden ja myrkyllisten rikkaruohojen joukkoon, jotka kuvaavat tämän elämän huolia, rikkauden petollista houkutusta ja synnillisiä nautintoja - monia pieniä asioita, jotka vievät kristityiltä heidän aikansa ja elämänsä ja vievät heidät kadotukseen. Katso Mark. 4:19.

7. Hyvän maan kuulijat - Nämä ovat niitä, jotka ottavat vastaan Kristuksen sanat, ei ihmisten sanana,

"vaan sinä mitä se todella on, Jumalan sanana, joka myös vaikuttaa teissä uskovissa". 1. Tess. 2:13.

He ottavat Raamatun sanan vastaan iloisesti ja halukkaasti. Tästä syystä he kantavat hedelmää ja ovat erilaisia kuin muut. Kun he antautuvat nöyrästi Herran opetettaviksi, hän istuttaa siemenen heidän sydämeensä, ja siitä seuraa moraalinen ja hengellinen mielenmuutos!

"Olettehan te syntyneet uudesti, ette katoavasta siemenestä, vaan katoamattomasta, Jumalan elävästä ja pysyvästä sanasta. - - Juuri tämä sana on teille ilosanomana julistettu."- 1 Piet. 1:23,25.

Kaikki hyvän maan kuulijat eivät tuota samaa määrää hedelmää. He kaikki tuottavat hyvää hedelmää, mutta jotkut ovat tuottoisampia kuin toiset. Määrä ei kuitenkaan merkitse niin paljon kuin laatu. Oletko sinä hyvän maaperän kuulija?

Kuuntelemme jälleen Jeesusta kun hän kuvailee taivasten valtakunnan luonnetta kertomalla erään toisen vertauksen siemenen kylvämisestä.

"Jeesus sanoi: 'Tällainen on Jumalan valtakunta. Mies kylvää siemenen maahan. Hän nukkuu yönsä ja herää aina uuteen päivään, ja siemen orastaa ja kasvaa, eikä hän tiedä, miten. Maa tuottaa sadon aivan itsestään, ensin korren, sitten tähkän, sitten täydet jyvät tähkään. Ja heti kun sato on kypsynyt, hän lähettää sirppinsä, sillä korjuun aika on tullut.'" Mark. 4:26-29.

Tämä vertaus kertoo siitä, kuinka Jumala tekee työtään luonnossa yhtä hyvin kuin hengellisessä maailmassakin rakentaen valtakuntaansa ihmissydämiin. Kasvin kasvaminen on vertauskuva uskovan kokemuksesta. Kasvu itsessään on viesti elämästä. Kun uskova kasvaa armossa ja Kristuksen tuntemisessa hän elää – mutta ei ilman kasvua. Aivan kuin kasvi on täydellinen jokaisella kasvun asteella, samoin myös uskova on täydellinen Kristuksessa jokaisella kasvun askeleella. Tätä kutsutaan pyhitykseksi, joka on Jumala päivittäistä armotyötä meissä. Auttavatko nämä Raamatun tutkistelut sinua juurtumaan entistä syvemmin Jumalaan? Anna hänelle mahdollisuus johtaa elämääsi, aikaasi ja kaikkea mitä sinussa on. Kaikki tämä alkaa siitä, kun lähdet seuraamaan Jeesusta. Siitä alkaa myös hengellinen kasvusi.

Vertauksessaan veteen lasketusta nuotasta Kristus opetti, että sekä hyviä että huonoja ihmisiä kootaan seurakuntaan. Nuotan laskeminen ja heittäminen edustaa kristittyjen evankeliumin julistustyötä. Vapahtaja opetti, että kääntymättömiä samoin kuin kääntyneitäkin tulisi seurakuntaan. Tämä vertaus vastaa kysymykseen, joka kiusaa monia: Miksi seurakunnassa on niin monia tekopyhiä?

"Vielä taivasten valtakunta on kuin nuotta, joka laskettiin mereen ja joka keräsi kaikenlaisia kaloja. Kun se tuli täyteen, kalastajat vetivät sen rantaan, istuutuivat ja lajittelivat hyvät kalat koreihin mutta viskasivat huonot pois. Samoin käy maailman lopussa: enkelit tulevat, erottavat pahat vanhurskaista ja heittävät heidät tuliseen pätsiin. Siellä itketään ja kiristellään hampaita." Matt. 13:47-50.

Meidän ei pitäisi unohtaa, että petturi löytyi jopa kahdentoista opetuslapsen joukosta. Jeesus ei kuitenkaan torjunut häntä. Juudas torjui Jeesuksen. Hän jätti opetuslasten piirin, meni ulos ja kavalsi Vapahtajan. Tällä vertauksella Kristus osoitti myös sen, että luonne, ei uskontunnustus, määrää ihmisen kohtalon. Hän ei halunnut ihmisten ajattelevan, että heidän asemansa seurakunnassa pelastaisi heidät tai että Jumala vähättelisi heidän syntejään sen tähden, että heillä oli tietty asema seurakunnassa. Vain vanhurskaat pääsevät taivaaseen. Vastaava totuus löytyy vertauksessa rikkaviljasta. (Lue Matt. 13:24-30, 36-43.) Opimme tästä, ettei koskaan tule sellaista aikaa, jolloin koko maailma kääntyisi Jumalan puoleen. Sadonkorjuun aikaan maailman lopussa vilja erotellaan rikkaviljasta. Hyvät, vilja, otetaan taivaaseen. Pahat, rikkaruohot tai rikkavilja, tuhotaan. Samaa totuutta opetetaan vertauksessa verkosta ja kaloista Matteuksen evankeliumissa, 13:47-50. Hyvät ja pahat erotellaan toisistaan rannalla sen jälkeen, kun verkko on vedetty maihin. Tämä on todiste siitä, että vanhurskaat ja pahat ihmiset erotetaan toisistaan tuomiopäivänä. Näemme siis, että yleinen näkemys maailman kääntymyksestä ei ole Jeesuksen opetusten kanssa sopusoinnussa. Pian tulee aika, jolloin jokaisen ihmisen armonaika päättyy. Silloin jokaisen henkilön kohtalo on lopullisesti päätetty. Johannes kuvaa Ilmestyskirjassa tuota vakavaa hetkeä:

"Hetki on lähellä. Jumalaton eläköön yhä jumalattomasti, saastainen rypeköön saastassaan, vanhurskas harjoittakoon vanhurskautta ja pyhä edetköön pyhyyden tiellä. Minä tulen pian, ja tullessani minä tuon jokaiselle palkan, maksan kullekin hänen tekojensa mukaan." Ilm. 22:10-12.

Jumala haluaa kaikkien pelastuvan. Ei ole hänen tahtonsa, että kukaan joutuisi kadotukseen. (Katso 2. Piet. 3:9.) Päätös on kuitenkin meidän. Jokainen on oman kohtalonsa herra. Elämme nyt armon aikaa. Vielä voimme kääntyä, ja Jumalan Henki vetoaa meihin, jotta hyväksyisimme elämän lahjan. Ne, jotka tekevät niin, pelastuvat. Ne, jotka torjuvat tai eivät välitä elämän lahjasta, joutuvat kadotukseen. Synti tuhoaa, ja Jumalan täytyy tuhota se tästä maailmankaikkeudesta. Käytätkö sinä armonajan hetkiä tavalla, joka varmistaa ikuisen hyvinvoinnin sinulle ja perheellesi? Jätä synti - anna Jumalan pelastaa sinut! Riipu hänessä kiinni uskossa, ja voit olla varma, että hän pitää sinusta kiinni.