Ilmestyskirja luku 13:17,18 ettei kukaan muu voisi ostaa eikä myydä kuin se, jossa on merkki: pedon nimi tai sen nimen luku. Tässä on viisaus. Jolla ymmärrys on, se laskekoon pedon luvun; sillä se on ihmisen luku. Ja sen luku on kuusisataa kuusikymmentä kuusi. Ja tuo luku saadaan latinankielisestä arvonimestä Vicarius Filii Dei, joka tarkoittaa Jumalan Pojan sijainen eli paavikunta.

Elämme aikaa jolloin itse saatanakin näyttää kääntyneen.

2. Kor. 11:14,15.”Eikä ihme; sillä itse saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi. Ei ole siis paljon, jos hänen palvelijansakin tekeytyvät vanhurskauden palvelijoiksi, mutta heidän loppunsa on oleva heidän tekojensa mukainen.”

Kristittynä koen tämän ajan ihmiskuvassa jotakin hyvääkin, tai ainakin päällisin puolin hyvältä näyttävää. Niissä ikään kuin toteutuu Jeesuksen keskeinen opetus ”minkä toivoisitte tehtävän teille, tehkää samoin lähimmäisillenne.”  Yhdenverataisuus  ja tasa-arvo ovat Jeesuksen opetuksen mukaisia. Vähemmistöjen ja ennen syrjittyjen oikeuksien puolustaminen ovat oikein. Esim. seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeuksien puolustaminen on periaatteessa hyvä, mutta puolustetaanko samalla syntiä, joka taasen on Jumalan kieltämistä ja johtaa kadotukseen. Kuitenkin jokin herättää huolta nykymenossa. Onko kehitys sittenkään aidon Jeesuksen opetuksen mukaista? Tämä on maallinen- yhteiskunnallinen kysymys, mutta kristinusko eletään täällä ajassa. Elämän katsomus vaikuttaa myös politiikkaan.

Onko siis saatanakin kääntynyt kun puolustaa tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia ja vähemmistöjen asiaa?

Tri Zuiddam sanoo evankelisten kirkkojen hengellisestä tilasta tänä aikanamme kirjassa ”Raamattu ei tunne evoluutiota” s. 43

”Ensinnäkin: pragmatismi ja individualismi ovat saaneet yliotteen. Evankelisista kirkoista  on tullut hyötyajatteluun perustuvia laitoksia, joissa sovelletaan yritysmaailman liiketaloudellista ajattelua. Kyseessä ei enää ole Jeesuksen, vaan meidän palvelutyömme, tietysti Hänelle. Meidän palvelutyömme tulee keskeiseksi tavoitteeksi itsessäään. Onnistuminen ymmärretään siunauksena. Tästä seuraa, että itseä kyvykkäämpiä kristittyjä pidetään uhkana liiketoiminnalle, sen sijaan että heitä pidettäisiin Herran kanssapalvelijoina. Monet myös haluavat yhteiskunnallista arvostusta ja niin ihmisten miellyttämisestä tulee Jumalan miellyttämistä tärkeämpää.

Toiseksi; Maallistunut näkemys on vallannut länsimaisen yhteiskunnan. Kaikki elämään liittyvä selitetään ilman Jumalaa. Samaa tapahtuu kaikkialla: kouluissa, yliopistoissa, radiossa, televisiossa ja lehdistössä. Jumala hyväksytään vain ihmisten henkilökohtaisena uskonnollisena valintana, teoriana, johon jotkut uskovat, mutta jolla on merkitystä vain uskonasiana. Toisin sanoen Jumalalla ei ole mitään tekemistä todellisen maailman kanssa.

Kolmanneksi: Raamatullisen tietämyksen puute on laajalle levinnyttä, juuri niin kuin apostoli Paavali ennusti: ”Tulee näet aika, jolloin ihmiset eivät kärsi tervettä oppia. 2 Tim. 4:3-5. Kun katsoo kristillisten kirjakauppojen eniten myytyjä kirjoja niin ymmärtää mistä puhun. Lainaus päättyy.

Onko ihminen nostettu toiminnan keskiöön kristillisissä kirkoissa? On tunnettua että teologilta ei voida edellyttää henkilökohtaista uskoa. Kirkkojen työntekijät ja johtajat ovat hyvin koulutettuja ja virkaan kelpoisuus arvioidaan opintojen perusteella, mutta kysyykö kukaan ovatko hakijat uskossa.  Ihmisen luvussa 666, joka on myös pedon luku on kyse juuri tästä. Jeesus ei perustanut kirkkoja vaan seurakunnan joka on uskovien yhteisö, ei koulutettujen virkakoneisto. Uskoa Jeesukseen Jumala meistä etsii, ei sitä miten olemme koulutettuja teologian saralla tai missä asemassa olemme hierarkiassa. ”Jumalan pojan sijainen”, kuten paavi itsestään sanoo, on pyrkimystä nousta Kristuksen vertaiseksi jopa yli hänen. Ihminen pyrkii hallitsemaan seurakuntaa ja työntää Jeesuksen sivurooliin.  Tämä on aikamme ongelma kristillisten seurakuntien varsinkin valtiokirkkojen kohdalla.

Mihin ihmisviisauden korottamien Raamatun sanan ja Jumalan yläpuolelle on johtanut naapurimaassamme Iltalehden uutisen mukaan 24.11.2017. Onko kirkko kasvanut ulos Raamatusta ja noussut Jeesustakin ylemmäs?

Ruotisin kirkon arkkipiispa Antje Jackelén on lausunut ”mihin me enää Jeesusta tarvitsemme”. Jackelén väheksyy Jeesuksen tärkeyttä ja toteaa, että kun kysymys on pelastuksesta, Jeesuksella ei Vapahtajana ole varsinaisesti väliä, Bawer lisää"tarkoitus työntää Jumalan Poika taustalle ja korottaa Muhammad samanveroiseksi Jeesuksen kanssa""

Jes.14:13-15. ”Sinä sanoit sydämessäsi: 'Minä nousen taivaaseen, korkeammalle Jumalan tähtiä minä istuimeni korotan ja istun ilmestysvuorelle, pohjimmaiseen Pohjolaan. Minä nousen pilvien kukkuloille, teen itseni Korkeimman vertaiseksi.' Mutta sinut heitettiin alas tuonelaan, pohjimmaiseen hautaan.”

Tästä on juuri kysymys. Kääntymätön mutta hyvin koulutettu ihminen on ominut kirkon itselleen ja hallitsee sitä saatanan hengellä.

2. Tim. 3:1-5. ”Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja. Sillä ihmiset ovat silloin itserakkaita, rahanahneita, kerskailijoita, ylpeitä, herjaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, epähurskaita, rakkaudettomia, epäsopuisia, panettelijoita, hillittömiä, raakoja, hyvän vihamiehiä, pettureita, väkivaltaisia, pöyhkeitä, hekumaa enemmän kuin Jumalaa rakastavia; heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman. Senkaltaisia karta.” Raamattu puhuu uskovista näinä viimeisinä päivinä. Heissä on jumalisuuden ulkokuori mutta Pyhän Hengen voima puuttuu.

Raamattu tarkoittaa viimeisellä ajalla tai päivillä aikaa apostolista ajasta lähtien, eli olemme eläneet viimeistä aikaa jo noin kaksituhatta vuotta. Lopun aika on aivan erityinen aika ja se alkoi 1800 luvun puolivälissä. Luopumus astui sisään kirkkoon jo hyvin varhain, aina toiselta ja kolmannelta vuosisadalta alkaen, joten tuo laittomuuden salaisuus ja synnin ihminen on alkanut kasvaa ja turmella kristikuntaa jo kohta apostolien päivien jälkeen. Aina on ollut myös jäännös joka on pitänyt Jumalan käskyt ja uskonut Jeesukseen, mutta on ollut aina pieni ja huomaamaton.

Ihmisen luku 666.

Ilm. 13:18. Tässä on viisaus. Jolla ymmärrys on, se laskekoon pedon luvun; sillä se on ihmisen luku. Ja sen luku on kuusisataa kuusikymmentä kuusi. Tämän teksti kertoo miksi kristinusko on niin usein epäonnistunut. Jumalan luku seitsemän se on täydellisyyden luku. Kuusi on ihmisen luku, epätäydellisyyden luku. Silti ihminen kuvittelee voivansa hallita kristillistä seurakuntaa tai kirkkoa kuten sanotaan omassa voimassaan. Olemaan Kristuksen sijainen. Kristus itse asetti sijaisekseen ja edustajakseen Pyhän Hengen, ei vajavaista ihmistä saati kääntymätöntä sellaista. Voi olla että kristittyjen huono esimerkki onkin johtanut monet hylkäämään kristinuskon, mutta haluavat edistää toisin keinoin, maallisin keinoin monien sopusoinnussa Kristuksen opetusten kanssa olevien asioiden ajamista vaikka lainsäädännön kautta. Maailma tuntee sen kristinuskon jonka suuret kirkkokunnat ovat luoneet ja tuovat elämässään esille. Historiasta on vaikka kuinka paljon karmeita esimerkkejä väärinkäytöksistä joita kristinuskon nimissä on tehty. Onko historiasta jäänyt mitään esimerkkejä Jeesuksen luonteen mukaisista teoista?

Vähän taitaa olla.

 Kirjoitettu historia on valtaosaltaan jo varhain luopuneen kirkon ja paavikunnan historiaa. seuraavassa seitsemän kirkon elämään vaikuttavaa ajatusmallia, jotka mielestäni sotivat Kristuksen mielenlaatua ja opetusta vastaan;

1. Jo varhain kirkko omaksui asenteen saada rangaista vääräoppista vieläpä julmemmin kuin Jumala tuomiolla tulee tekemään. Mitä sanoo raamattu

Markus 9:38-40. Johannes sanoi hänelle: "Opettaja, me näimme erään, joka ei seuraa meitä, sinun nimessäsi ajavan ulos riivaajia; ja me kielsimme häntä, koska hän ei seurannut meitä." Mutta Jeesus sanoi: "Älkää häntä kieltäkö; sillä ei kukaan, joka tekee voimallisen teon minun nimeeni, voi kohta sen jälkeen puhua minusta pahaa.  Sillä joka ei ole meitä vastaan, se on meidän puolellamme.2.Jo varhain kirkko otti uskonoppiinsa raamatun ohella antiikin filosofiaa ja kirkkoisien opetuksia. Traditio ja raamattu muodostavat uskonopin sisällön. Mitä sanoo raamattu

Matt.16:11,12. Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä? Vaan kavahtakaa fariseusten ja saddukeusten hapatusta."  Silloin he ymmärsivät, ettei hän käskenyt kavahtamaan leivän hapatusta, vaan fariseusten ja saddukeusten oppia.

2. Jo varhain kirkko halusi saada valtaa, ensin hengellisissä kysymyksissä ja melko pian myös maallisissa kysymyksissä. Havaittiin että hengellinen valta ja maallinen valta ovat yksi ja sama asia, sen kaksi eri puolta. Mitä sanoo Raamattu

Matt. 20:25-28. Mutta Jeesus kutsui heidät tykönsä ja sanoi: "Te tiedätte, että kansojen ruhtinaat herroina niitä hallitsevat, ja että mahtavat käyttävät valtaansa niitä kohtaan. Näin älköön olko teillä keskenänne, vaan joka teidän keskuudessanne tahtoo suureksi tulla, se olkoon teidän palvelijanne,  ja joka teidän keskuudessanne tahtoo olla ensimmäinen, se olkoon teidän orjanne;  niinkuin ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen edestä.

3. Jo varhain kirkko ymmärsi tarpeen käännyttää kristinuskoon kuninkaat ja muut valtaapitävät jolloin koko kansa tuli samalla käännytetyksi kristinuskoon. ”Kenen on valta, sen on usko”. Mitä sanoo Raamattu

Matt. 18:2-5. Niin hän kutsui tykönsä lapsen, asetti sen heidän keskellensä  ja sanoi: "Totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, ette pääse taivasten valtakuntaan. Sentähden, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, se on suurin taivasten valtakunnassa. Ja joka ottaa tykönsä yhden tämänkaltaisen lapsen minun nimeeni, se ottaa tykönsä minut.

Joh. 4:14. mutta joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, se ei ikinä janoa; vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään."

4. Katolinen kirkko on omasta mielestään ainoa kristuksen kirkko, muutoin ei voisi ollakaan kun tuntee jotakin sen historiasta ja siitä miten se itse historiaa tulkitsee.

Mitä sanoo Raamattu

Joh. 10:11-16. Minä olen se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä. Mutta palkkalainen, joka ei ole paimen ja jonka omia lampaat eivät ole, kun hän näkee suden tulevan, niin hän jättää lampaat ja pakenee; ja susi ryöstää ja hajottaa ne.  Hän pakenee, sillä hän on palkattu eikä välitä lampaista.  Minä olen se hyvä paimen, ja minä tunnen omani, ja minun omani tuntevat minut, niinkuin Isä tuntee minut ja minä tunnen Isän; ja minä annan henkeni lammasten edestä.  Minulla on myös muita lampaita, jotka eivät ole tästä lammastarhasta; myös niitä tulee minun johdattaa, ja ne saavat kuulla minun ääneni, ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen.

5. Profetioiden tulkinnassamme ajoitamme katolisen kirkon synnyksi vuoden 538, mutta itse he uskovat olevansa jatkumo Pietarista alkaen. Paavius on kirkon perustus.

Todellisuudessa Jeesus perusti seurakuntansa oman itsensä perustukselle. Hän on se kallio, jolle viisas rakentaja rakentaa, ei suinkaan inhimillisen heikkouden hiekalle. lue Matt. 7:24-27

6. Katolinen kirkko pitää kiinni niistä ”luopumuksista”, joita oli ehtinyt jo tulla kristinuskoon ennen vuotta 538, on niiden perillinen. Tuon ajan jälkeen on tullut uusia luopumuksia, joista se pitää kiinni.

Mm. nämä huomiot olen tehnyt varsin perusteellisesta tietoteoksesta ” Kristinusko 2000 vuotta” kirj. Andrea Due ja Juan Maria Laboa.

Kaiken pahan alku ja juuri muodostui kristikuntaan jo kohta apostolien jälkeen kun muodostuva kirkko alkoi ottaa valtaa yli uskovien. Se alkoi vahtia oikeaoppisuutta ja rankaisemaan toisin uskovia. Valta, valta se on sana joka toistuu kristillisen kirkon historiassa toistuvasti. Ensin hengellinen valta yli muiden ja sitten lisäksi maallinen valta, joiden valtaoikeuksien katsottiin olevan sama asia mutta kaksi eri puolta. Siitä lähti kehitys joka ei ole ollut kunniaksi Jeesukselle. Ihminen otti kirkon omakseen muka Pietarille annettujen valtuuksien nojalla. Suuri virhe on ollut kautta historian se, että käännytetyiltä ei useinkaan ole edellytetty henkilökohtaista kääntymystä ja henkilökohtaista uskoa Jeesukseen. On ollut massa kasteita ja kristityiksi julistamisia usein erilaisin pakkokeinoin. Eivät kokonaiset kansat voi olla kristittyjä, ei siihen Jeesuskaan uskonut. Kaikki kääntyneet uskovat ovat Taivaan kansalaisia ja se on jokaisen nimeltä mainitun uskovan sydämen tilan asia. Kaikessa hyvässä kristillisessä harrastuksessa on kuitenkin itse päähenkilö Kristus jäänyt taka-alalle ja ihmisen oma lihan mieli noussut johtavaan asemaan.

Lainaan samasta kirjasta ”Kristinusko 2000 vuotta”  yhden keromuksen, jonka kautta tahdon valottaa mitä tarkoitan. Kyse on Etelä-Amerikan lähtystyöstä 1500 – 1600 luvulla. Katolinen kirkko menestyi siellä hyvin käännytystyössään.

”Lähetystyöntekijät olivat hyvin perillä siitä, että laajoille alueille hajaantuneiden asukkaiden käännyttämiseen liittyi paljon vaikeuksia. Ongelmia aiheutti myös espanjalaisten kristittyjen antama huono esikuva. siis mitä? Ongelmia aiheutti myös espanjalaisten kristittyjen antama huono esikuva. Todelliset kristityt antoivat monesti sysäyksen alkuasukkaiden kääntymiselle, mutta negatiivinen esikuva vaikutti päinvastoin. Tästä syystä ryhdyttiin kristityille intiaaneille perustamaan muilta suljettuja alueita, kyliä joissa lähetystyöntekijät opettivat alkuasukkaille uskontoa ja liturgiaa. Näillä alueilla oli vain vähän tai ei mitään yhteyttä espanjalaisiin. ((((Tunnetuimpia olivat jesuiittojen lähetysasemat Paraguayssa, missä 200 000 intiaania eli laajalla, poliittisesti ja kirkollisesti itsenäisellä alueella. Yksityisomaisuus oli kielletty, yhteiskuntaluokkien eroja ei ollut, intiaanien työolot olivat siedettävät ja ihmisarvoiset verrattuina uusien siirtokuntien muihin osiin. Uskonnon opetusta annettiin koko ajan järjestelmällisesti. Kristinuskon historiassa tällaista opetusta voitaneen pitää harvinaislaatuisena kokeiluna.)))) Vähitellen jesuiitat luopuivat heille uskotuista intiaaneista sääntökunnan johdon ja valtion painostuksesta, minkä jälkeen intiaanit karkotettiin 1768 mennessä kylistään. Kristityistä intiaaneista, jotka lähetystyöntekijä olivat kouluttaneet käsityöläisiksi ja maanviljelijöiksi, tuli haluttua kauppatavaraa Brasilian orjamarkkinoille.”

Tämä pieni kertomus tuo esiin vakavan rakenteellisen harhan joka pesiytyi kristilliseen kirkko jo varhain. Eivätkö portugalilaiset ja espanjalaiset olleet kristittyjä? Eivätkö he tulleet tuomaan pakanoille parempaa uskoa? Miksi alkuasukkaita piti eristää heistä ja heidän huonosta esimerkistään? Eikö siksi että he olivat kirkon jäseniä ilman omaa tahtoa ja vakaumusta, jo vauvakasteen kautta kirkkoon liitettyjä kääntymättömiä uskoa tunnustavia, mutta eivät uskosta eläviä.

Ja miten tuo hyvää tarkoittava toiminta lopulta päättyi. Hyvin koulutetut kristityt olivat edelleen alkuasukkaita ja siten eurooppalaisten mielestä alempia ihmisiä ja heitä kohdeltiin kauppatavarana. Kun kristityiksi itseään nimittävät toimivat tällä tavoin orjakauppiaina niin ei ihme jos kristinuskolla on huono maine. Tämä pieni katkelma osoittaa miten totaalisen räikeässä ristiriidassa ns. kristitty maailmaa elää. Se toteuttaa liian usein pikemmin paholaisen luonteenlaatua kuin Kristuksen luonteenlaatua.

Ehkä nykyinen median markkinoima pienen vähemmistön ideologia on löytänyt historiasta markkinaraon lyödä perinteisiä arvoja kunnioittavia valkoihoisia. On itsestään selvää että on myös aitoa kristillisyyttä, aitoa Kristuksen henkeä ja luonteenlaatua mutta sen teot eivät aina löydä tietään otsikoihin.  

Näyttää kuin Kristuksen opetuksia tulkittaisiin ja sovellettaisiin äärimmäisellä tavalla. Vaikuttaa siltä että aidot kristityt ovat altavastaajia tässä vainonhenkeä herättelevässä kulttuuri-ilmastossa. Ehkä kristityt sydämessään alistuvat syytöksiin ja uhriutuvat.

2 Kor. 11:14. Eikä ihme; sillä itse saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi. 15. Ei ole siis paljon, jos hänen palvelijansakin tekeytyvät vanhurskauden palvelijoiksi, mutta heidän loppunsa on oleva heidän tekojensa mukainen.

Onko itse saatana kääntynyt tänä aikana, saako hän tukea ihmiseltä jonka luku on 666? Profetiat kertovat tämän maailman tilanteen omalla kielellään ja hyvin tarkasti. Nyt kun ennustukset käyvät toteen saamme ilmiöille nimet ja hahmon ja voimme niitä käsitellä ja tulkita Sanan valossa.

Tämä aika saattaa olla hyvin salakavalaa kristityille, saatamme hyväksyä nykyisen aatemaailman tai jyrkästi vastustaa, jolloin joudumme ajatuspoliisin syyniin ja voimme joutua valtakunnan syyttäjän hampaisiin. Päivi Räsänen tästä yhtenä esimerkkinä.

Onko olemassa parempi tie kuin tuo ihmisen tie, jonka luku on 666 ja joka on pakotettu ja myös mielihalustaan seuraa ”kääntynyttä” saatanaa. Paholaista joka esiintyy valkeuden enkelinä eli ihmiskunnan ystävänä ja hyväntekijänä. Pian heräämme aamuun jolloin saamme havaita pedon kuvan muodostuneen ja sen antavan vallan itse pedolle ja ilmestyy kahdeksas peto, joka on yksi niistä seitsemästä ja alkaa vaatia jumalallista kunnioitusta väärille Raamatun tulkinnoille,  jotka ovat epäjumalanpalvelusta.

Kyllä sellainen parempi tie on. Se on tie jonka kristillinen kirkko on vain hetkittäin hyväksynyt. Se on uskonkautta vanhurskautumisen tie, joka tarkoittaa kuuliaisuutta koko raamatulle ja sen Herralle Jeesukselle Kristukselle. Vanhurskas on elävä uskosta, tämä on uskonelämän ydin kysymys. Mikä osa Kristuksella on elämässämme ja mikä on oman minän osa.

Hes. 11:19-21. Ja minä annan heille yhden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne, ja minä poistan kivisydämen heidän ruumiistansa ja annan heille lihasydämen,  niin että he vaeltavat minun käskyjeni mukaan ja noudattavat minun oikeuksiani ja pitävät ne; ja he ovat minun kansani, ja minä olen heidän Jumalansa.  Mutta joitten sydän vaeltaa heidän iljetystensä ja kauhistustensa mieltä myöten, niitten vaelluksen minä annan tulla heidän oman päänsä päälle, sanoo Herra, Herra." Hes. 36:25-27. Ja minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte; kaikista saastaisuuksistanne ja kaikista kivijumalistanne minä teidät puhdistan.  Ja minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne. Minä poistan teidän ruumiistanne kivisydämen ja annan teille lihasydämen.  Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun käskyjeni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne.

»Sillä niinkuin yhden ihmisen tottelemattomuuden kautta monet ovat joutuneet syntisiksi, niin myös yhden kuuliaisuuden kautta monet tulevat vanhurskaiksi» (Room. 5: 19).

Tämä on Kristuksen aikaansaamaa vanhurskautta, joka on peräisin kokonaan meidän ulkopuoleltamme. Tätä vanhurskautta kukaan ei töillään voi itselleen hankkia. ( minä tarkoitan sanalla ”töillä” kristillistä elämää, jonka vaikuttimena on oma kääntymätön tai puoliksi kääntynyt vanha aatami, eli oma minä, mutta ei Pyhä Henki) »Mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi ». Uskonvanhurskaus on aina luettua vanhurskautta. Uskonvanhurskaus on aina sitä jumalallista vanhurskautta, joka luetaan ihmisen hyväksi uskon kautta. Syntiinlankeemuksen tähden Aadamin luonto muuttui pysyvästi syntiin taipuneeksi. Tässä syntisessä tilassaan »hänelle syntyi poikia ja tyttäriä» (1 Moos. 5:4). Jokaiseen hänen lapseensa siirtyi hänen oma langennut, kelvoton luontonsa. »Syntyisikö saastaisesta puhdasta? Ei yhden yhtäkään» (Job 14: 4). Näin kaikki luonnollisella tavalla syntyneet ihmiset perivät Aadamilta aktiivisen, orjuuttavan taipumuksen pahaan. Paavali nimittää tätä taipumusta »synniksi» ja »laiksi»:

»Särjettyä ja murtunutta sydäntä et sinä, Jumala, hylkää» (Ps. 51: 19).

Sellainen sydän osaa antaa armolle arvon ja on myös halukas tottelemaan taivaallisen Isän käskyjä. (Uskova luovuttaa hallintavallan Pyhälle Hengelle jolloin Kristus vaikuttaa tahtomisen ja tekemisen niin että uskova elää oikein vapaasta halustaan ja rakkaudesta Kristukseen. Tämä Kristuksen elämä meissä on suloinen tuoksu, elämän tuoksu ympäristöömme. Tällaista aidon Kristuksen hengen näkymistä ihmiskunta tarvitsee, ei muodollista nimikristillisyyttä johon valtiouskonnot ovat johtaneet.

Pitkä kehitys on johtanut siihen, että länsimaat ovat käytännössä hylänneet kristinuskon ja kehittäneet tilalle hyvin vahvasti ihmisviisauteen perustujia ideologioita, joilla on jumalisuuden ulkokuori ja perustutuvat jälleen ikäänkuin Pietarin perustalle jonka luku on 666.  Jeesuksen toinen tulemus lähestyy ja todellisten Kristuksen omien on entistä enemmän turvauduttava Jumalan sanaan ja Pyhään Henkeen joka on yhtä kuin Kristus teissä te kirkkauden toivo!

Kiitos hyvä ystävä seurastasi tämän ajankohtaisen aiheen parissa. Rukoukseni on että jokainen meistä nöyrtyy uskon kuuliaisuuteen Jeesuksen edessä sillä yksin hänen Henkensä voi tehdä meistä uusia luomuksia taivaan kansalaisia!